Digitaaliset palvelut edellyttävät hyviä viestintäverkkoja

Tämän vuoden kesäkuun lopussa laajakaistaliittymiä oli Suomessa yhteensä noin 10,3 miljoonaa. Näistä kiinteitä oli 1,7 miljoonaa ja mobiileja laajakaistaliittymiä 8,6 miljoonaa.

Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 41 prosenttia, on FTTB- eli kuitu rakennukseen -liittymiä. 88 prosenttia niistä on kotitalouksissa.

Mobiililaajakaistaliittymistä on kotitalouksissa suunnilleen puolet (46 prosenttia). Kuukausimaksullisten, rajoituksettomien tiedonsiirtoliittymien määrä kasvaa edelleen melko runsaasti. Vuoden 2017 kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun kasvu oli noin 10 prosenttia, ja niiden osuus kaikista mobiililaajakaistaliittymistä oli 73 prosenttia. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet kasvavat koko ajan

Kiinteän verkon laajakaistayhteyksistä nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s liittymiä vuonna 2010 oli 7 prosenttia, vuonna 2016 niitä oli 28 ja tämän vuoden kesäkuussa 50 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä. Vähintään 100 Mbit/s liittymiä vuonna 2010 oli 4 prosenttia, vuonna 2016 niitä oli 28 ja tämän vuoden kesäkuussa 35 prosenttia.

Laajakaistaliittymien nopeuksien kehitys kiinteässä verkossa

Matkaviestinverkon laajakaistaliittymien yhteysopeuksista vähintään 30 Mbit/s nopeuksia on tilastoitu vasta vuodesta 2015 alkaen, jolloin niiden osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä oli 37 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli 62 ja tämän vuoden kesäkuussa 68 prosenttia.

Vähintään 100 Mbit/s liittymiä vuonna 2015 oli 16 prosenttia, viime vuoden lopussa niiden osuus oli kasvanut 32 prosenttiin ja tämän vuoden kesäkuussa 39 prosenttiin. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien nopeuksien kehitys matkaviestinverkossa

Julkishallinnon sähköisten palvelujen kehittyneisyys ja kansalaisten sähköisen osallistumisen edistäminen Suomessa hyvällä mallilla

YK:n tekemä 193 maan kansainvälinen vertailu E-Government Survey tutkii sähköisen hallinnon kehitystä erityisesti kansalaisten tarvitsemien palveluiden tarjonnan ja kehittyneisyyden näkökulmasta.

Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa Suomen sijoitus kokonaisindeksissä (EGDI =E-Government Development Index) oli kuudes. Edellisestä vuodesta sijoitus oli pudonnut yhdellä pykälällä.

Vertailun kymmenen kärkimaata olivat Tanska, Australia, Korea, UK, Ruotsi, Suomi, Singapore, Uusi-Seelanti, Ranska ja Japani. Maanosien välisessä vertailussa Eurooppa sijoittui ensimmäiseksi, ja EU-maiden viisi kärkimaata olivat Tanska, UK, Ruotsi, Suomi ja Ranska. Näistä Tanska on noussut kahdeksan sijaa edelliseen tutkimukseen verrattuna, UK pudonnut kolme sijaa, Ruotsi noussut yhden, Suomi pudonnut yhden ja Ranska noussut yhden.

Yksi alaindekseistä on Online Service Index, joka kuvaa julkisen hallinnon online-palvelujen kehittyneisyyden astetta. Alin taso tarkoittaa, että hallinnon internetsivuilla on tarjolla tietoa linkkeineen ja ylimmällä tasolla yhteydet kansalaisiin sekä viranomais- ja muihin tahoihin toimivat ja hallintokeskeisyys on korvautunut kansalaisnäkökulmalla. Tässä indeksissä Suomen saama pisteluku oli 0,9953. Suurimmat pistemäärän (tasan 1) sai Tanska. Euroopan keskiarvo oli 0,7946 ja kaikkien maiden 0,5691 pistettä.

E-participation Index kuvaa kansalaisten sähköisen osallistumisen edistämistä niin tiedon saannin edistämisen, kansalaisten ja hallinnon kanssakäymisen edistämisen kuin myös päätöksentekoon osallistumisen edistämisen näkökulmasta. Korea, Tanska ja Suomi jakoivat tässä ensimmäisen sijan, kaikki saivat tasan yhden pisteen. Euroopan keskiarvo oli 0,8103 ja kaikkien maiden 0,5654 pistettä.

Telecommunication Infrastructure -alaindeksi kuvaa, paljonko kussakin maassa on internetin käyttäjiä, kiinteän puhelinverkon liittymiä, matkapuhelinliittymiä ja kiinteitä laajakaistaliittymiä. Suomen saama pisteluku oli 0,7284. Euroopan keskiarvo oli 0,6765 ja kaikkien maiden 0,4155 pistettä. Parhaiten tässä sijoittui Monaco, tasan yksi pistettä. Suomen pistemäärää tässä laskee selkeästi mittaristossa edelleen oleva lankapuhelinliittymien määrän mittaaminen.  

Human Capital -osiossa Suomen saama pisteluku oli 0,9509. Australia oli tässä yhden pisteen arvoinen. Euroopan keskiarvo oli 0,8471 ja kaikkien maiden 0,4155 pistettä. (UN: E-Government Survey 2018)

Suomi ykkönen Julkishallinnon digitaalisissa palveluissa

Euroopan komission vuosittaisessa Digital Economy and Society Index (DESI) -tutkimuksessa laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Kokonaisindeksissä Suomen sijoitus tämän vuoden tutkimuksessa oli kolmas. Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osiossa Suomi oli ykkönen.

DESI-tutkimus koostuu viidestä eri osa-alueesta: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta.  

Siirtoyhteydet osiossa mitataan muun muassa laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä sekä 4G- ja NGA-verkkojen kattavuutta ja käyttöä.

Suomen tulos tässä oli 66,1 pistettä ja sijoitus 9. EU:n keskiarvo oli 62,6 pistettä. Ykkösenä Suomi oli mobiililaajakaistan käyttöönotossa sekä laajakaistaliittymien hintaindeksissä. 4G-verkon kattavuudessa Suomi oli seitsemäntenä.

Nopean laajakaistan kattavuudessa ja käytössä Suomi oli 22, ultranopeiden laajakaistayhteyksien kattavuudessa sijalla 21 ja käytössä sijalla 13.  Kiinteä laajakaista oli Suomessa käytössä 57 prosentilla kotitalouksista, ja siinä Suomen sijoitus oli 27. Kiinteän laajakaistan suhteellisen vähäistä käyttöä selittää Suomen mobiililaajakaistayhteyksien yleisyys, 146 liittymää sataa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo oli 90 liittymää henkilöä kohti

Julkishallinnon digitaaliset palvelut mittaavat sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille, avoimen datan määrää sekä sähköistä terveydenhuoltoa.

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -alaindeksin pisteet EU:n DESI-indeksissä

Julkishallinnon digitaalisten palvelujen osiossa Suomi sijoittui ensimmäiseksi pistemäärällä 78,6 pistettä. EU-maiden keskiarvo oli 57,5 pistettä. Sähköisen terveydenhuollon käytössä Suomi oli ensimmäinen, sähköisen hallinnon käyttäjien määrässä toinen, esitäytettyjen lomakkeiden käyttäjien määrässä kolmas ja avoimen datan määrässä viides. Eniten parannettavaa Suomella vaikuttaa olevan julkishallinnon yrityksille tarjoamien digitaalisen palveluiden määrässä. Siinä Suomen sijoitus oli vasta 21.

Inhimillinen pääoma-alaindeksi antoi Suomelle 79,2 pistettä ja ensimmäisen sijan, internetpalvelujen käyttö sijan 5 ja digitaaliteknologian integraatio sijan 2. (EU: Digital Economy and Society Index 2018)