Digitaalisten sisältöjen käyttö kasvoi

Ruudun ääressä vietetty aika lisääntyi 14 minuutilla

Finnpanelin TV-vuosi-tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät vuonna 2020 television katseluun aikaa päivittäin keskimäärin 2 tuntia 47 minuuttia, mikä on 5 minuuttia enemmän kuin edellisvuonna.

Perinteisen televisionkatselun lisäksi käytimme viime vuonna päivittäin 50 minuuttia esimerkiksi pelaamiseen tai suoratoistopalvelujen ja tallenteiden katsomiseen.  Tämä ruutuaika kasvoi vuodessa 9 minuuttia. TV:n äärellä vietetty kokonaisaika kasvoi edellisvuodesta 14 minuuttia ja oli yhteensä 3 tuntia 37 minuuttia.

Television katseluun käytetty aika Suomessa

Koronakriisi lisäsi katseluun käytettyä aikaa. Ennen sitä (1.1. – 8.3.2020) kokonaiskatselu väheni kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kevään pahimman kriisin ja sulkutoimenpiteiden aikaan (9.3. – 31.5.) kokonaiskatselu kasvoi 13 prosenttia ja uutisten sekä ajankohtaisohjelmien katselu peräti 32 prosenttia. Kesän ja alkusyksyn pandemian rauhallisempana aikana katselu oli suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta toisen aallon vaiheessa (19.10 – 31.12.) kokonaiskatselu kasvoi kolme prosenttia edellisestä vuodesta. (Finnpanel)

Finnpanelin mukaan Suomessa on 2 530 000 tv-taloutta, mikä on 94 prosenttia kaikista kotitalouksista. Maksullista sisältöä tilattiin 52 prosenttiin talouksista. Televisiovastaanottimia Suomessa on 4,6 miljoonaa. Näistä 80 prosenttia on HD-televisioita ja äly- tai hybridi-laitteita 57 prosenttia.

Suoratoisto kiinnostaa

Viikoittain 26 prosenttia suomalaisista katsoo joitakin seuraavista Finnpanelin mittauksessa mukana olleista suoratoistopalveluista: Yle Areena, mtv, C More, Ruutu, Ruutu+.

Kotimaisten toimijoiden suoratoistopalveluiden katselu ikäryhmittäin

Osuus ikäluokasta, joka katsoi viikoittain seuraavia kotimaisia suoratoistopalveluita: YLE Areena, mtv, C More, Ruutu, Ruutu+ (Finnpanel

Myös ulkomaiset suoratoistopalvelut löytäneet yleisönsä

Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu kuukausimaksullinen videovuorauspalvelu on käytössä yli 2,5 miljoonalla 12–79-vuotiaalla suomalaisella. (OKM Yksityinen kopiointi 2020 -tutkimus).

Musiikin suoratoistopalvelu Spotify tai jokin muu vastaava palvelu on käytössä lähes 2,4 miljoonalla yli 12–vuotiaalla suomalaisilla. Verkossa sijaitsevia tiedostojen tallennuspalveluita (kuten Dropbox, Google Drive, Apple iCloud jne.) on käytössä jo lähes 2,6 miljoonalla.

Musiikki- ja videotiedostojen yksityinen kopiointi vähenee

Musiikki- ja videotiedostojen yksityisen kopioinnin määrä väheni viime vuonna, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.  Sen mukaan 15 – 79-vuotiaat suomalaiset kopioivat viime vuonna yksityisesti 258 – 276 tiedostoa. Vuotta aiemmin määrä oli 275 – 297 tiedostoa. Määrissä ilmenevä vaihteluväli johtuu siitä, että kavereilta ja perheenjäseniltä tai CD-R ja DVD-R-levyiltä kopioidun aineiston alkuperää ei voida tutkimuksella selvittää, mutta niiden kokonaismäärä on vuositasolla noin 18 miljoonaa tiedostoa.

Nämä kokonaismäärät sisältävät vain tekijänoikeuslain tarkoittaman yksityisen kopioinnin

Musiikki- ja videotiedostojen kopioinnin kehittyminen 2014 – 2020

Mm. Elisa Viihde, DNA TV ja Telia TV -palveluihin kuuluu televisio-ohjelmien tallennusominaisuus. Tällainen verkkotallennuspalvelu on käytössä yli 1,2 miljoonalla 15 – 79-vuotiaalla suomalaisella. (OKM / Taloustutkimus)

Sähkökirjojen ja äänikirjojen myynti tuplaantui

Vuoden 2020 tammi-syyskuussa sähköisten julkaisujen myynti kasvoi 36,1 prosenttia. Samaan aikaan painettujen kirjojen myynnin kasvu oli 0,5 prosenttia. Sähköisten julkaisujen myynnin kasvu oli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. (Suomen Kustannusyhdistys)

Myös euroissa sähköisten julkaisujen myynti lähestyy painettujen kirjojen myyntiä. Sähköisiä julkaisuja myytiin viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksin aikana 36,4 miljoonalla eurolla ja painettuja kirjoja 51,2 miljoonalla eurolla. Euromääräisen myynnin ero oli enää 14,8 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli vielä 24,2 miljoonaa euroa. (Suomen Kustannusyhdistys)

Varsinaisten sähkökirjojen myynti vuoden 2020 tammi-syyskuussa oli 3,8 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta oli 95,5 prosenttia. Äänikirjojen myynti oli 15,8 miljoonaa euroa, ja niissä kasvu oli 115 prosenttia. Ammatillisten digikirjastojen ja fyysisten tallenteiden myynti puolestaan laski ensimmäisen kolmen neljänneksen aikana. Ensin mainittu 3,3 prosenttia ja jälkimmäinen 29,2 prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistys)

Sähkökirjojen ja äänikirjojen myynti 2018 – 2020 tammi-syyskuussa

Silja Kärpänniemi, tietoasiantuntija, FiCom ry