Digitaalisten sisältöjen markkinat Suomessa
Digitaalisen median markkinat Suomessa
Tilastokeskuksen tuottaman viimeisimmän Joukkoviestintä-tilaston mukaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna 2016 oli yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Sähköisen viestinnän (televisio, radio ja internetmainonta) osuus kokonaisuudesta oli 39 prosenttia, eli noin 1,5 miljardia euroa. Sähköisestä viestinnästä television osuus oli kolme neljäsosaa, internetmainonnan 22 prosenttia ja radion osuus neljä prosenttia.
Median seurantaan käytetään aikaa lähes kahdeksan tuntia päivässä
Kantar TNS:n selvityksen mukaan 15 – 74-vuotiaat suomalaiset käyttivät median seurantaan keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia päivässä vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Aika oli kasvanut 20 minuuttia edellisvuodesta.
Eniten aikaa käytettiin television katseluun, 29 prosenttia koko mediaan käytetystä ajasta. Radion kuuntelu vei 18 prosenttia ja sanomalehtien lukeminen 13 prosenttia.
Osuudet suomalaisten median seurantaan käyttämästä ajasta tammi-kesäkuussa 2017
Televisiota katsotaan melkein kolme tuntia päivässä
Finnpanelin tv-katselu ja ilmiöt -tutkimus vuodelta 2017 kertoo, että suomalaiset käyttävät television katseluun päivittäin keskimäärin 2 tuntia 48 minuuttia. Edellisestä vuodesta aika oli vähentynyt neljä minuuttia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat ja vähiten 15 – 24-vuotiaat.
Television katseluun käytetystä ajasta suurin osa, 92 prosenttia, kului ohjelmien katseluun niiden lähetysaikana. Ajassa siirretyn katselun osuus oli suurin 25 – 44-vuotiailla, joilla se oli 10 prosenttia katseluajasta.
Kotimaisten netti-tv-palveluiden käynnistyksiä viime vuonna oli kuukausittain kesimäärin 59 miljoonaa. Käynnistysten määrä kasvoi lähes viidenneksellä edellisestä vuodesta. (Finnpanel)
Tämän vuoden alusta Finnpanel laajensi mittaustaan YLE Areenan, MTV Katsomon ja Ruudun osalta televisiovastaanottimen lisäksi myös muihin päätelaitteisiin. Laajennetun mittaustavan myötä alle 45-vuotiaiden päivittäinen television katseluaika lisääntyi 11 prosenttia (6 minuuttia) ja yli 45-vuotiaiden 3 prosenttia (5 minuuttia).
Ikä vaikuttaa katsomisessa käytetyn päätelaitteen valintaan. Nuorimmasta ikäryhmästä, 3 – 14-vuotiaista, 36 prosenttia käytti online-katseluun tablettia, 39 prosenttia älypuhelinta, 12 prosenttia tietokonetta ja 14 prosenttia älytelevisiota. 25 – 44-vuotiailla vastaavat osuudet olivat: 11 prosenttia tabletilla, 25 prosenttia älypuhelimella, 26 prosenttia tietokoneella ja 38 prosenttia älytelevisiosta. Yli 45-vuotiailla tabletin osuus online-katselussa oli 28 prosenttia, älypuhelimen 13 prosenttia, tietokoneen 33 prosenttia ja älytelevision 26 prosenttia.
Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa televisiota katsotaan antenniverkon ja kaapeliverkon kautta lähes yhtä paljon. Antenniverkon osuus oli 44 prosenttia ja kaapeliverkon 43 prosenttia. IPTV-liittymää televisiolähetysten vastaanottoon käytti yhdeksän prosenttia ja satelliittivastaanottoa viisi prosenttia vastaajista. Osa vastaajista ei tiennyt vastaanottotapaansa. (Viestintävirasto)
Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät kasvussa
Viestintäviraston operaattoreille tekemän kyselyn mukaan kaapeli-tv-liittymiä oli viime vuoden lopussa noin 1,6 miljoonaa. Määrä kasvoi 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa kasvu on ollut reilut 15 prosenttia.
Kaapeli-tv-liittymien määrä Suomessa
Operaattoreilta kerätty kaapeli-tv-verkon liittymämäärä sisältää kaikki kaapeli-tv-liittymät, myös kotitaloudet, joilla ei mahdollisesti ole televisiota ollenkaan, mutta on valmius vastaanottaa kaapeli-tv-lähetyksiä. Luku sisältää myös muut kuin kotitaloudet. Kotitalouksia on kuitenkin valtaosa, 98 prosenttia kokonaismäärästä. Viestintäviraston operaattoreilta keräämän tiedon mukaan kaapeli-tv-liittymä on noin 55 prosentilla kotitalouksista.
IPTV-liittymät Suomessa
IPTV-liittymien määrä viime vuoden lopussa oli 439 000, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,9 prosenttia. Viidessä vuodessa kasvu on ollut 71,5 prosenttia.
Viestintävirasto kysyy kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät operaattoreilta erikseen, jolloin sekä kaapelitelevisioverkon että IPTV:n käyttäjä tulee mukaan molempiin lukuihin.
Maksullisten tv-kanavien tilaajia vajaa kolmannes tv-talouksista
Vuonna 2017 maksullisia tv-kanavia tilasi 27 prosenttia kaikista tv-talouksista. Maksullisia tv-sisältöjä (edellisten lisäksi myös Netflixin tyyppiset videopalvelut) tilasi 42 prosenttia tv-talouksista. (Finnpanel)
Maksullisia tv-kanavia tilaavien kotitalouksien määrä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2002 vuoteen 2007. Sen jälkeen niiden osuus kaikista tv-talouksista on pysytellyt noin 30 prosentin tuntumassa.
FiCom kysyy erikseen maksu-tv-tilaajien määriä kaapeli- ja IPTV-verkossa. Viime vuonna tilaajia oli noin 261 000, määrä laski viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Sähköisten kirjojen osuus vielä vähäinen, suunta kuitenkin kasvava
Suomessa julkaistuista uusista nimekkeistä e-kirjojen eli ladattavien sähkökirjojen osuus vuonna 2016 oli noin 27 prosenttia. Kaikkien sähköisten julkaisujen (sisältää ladattavien sähkökirjojen lisäksi myös äänikirjat, digitallenteet ja on line -julkaisut) osuus oli noin 40 prosenttia. E-kirjojen osuus kirjamyynnistä vuonna 2016 oli pari prosenttia ja kaikkien sähköisten julkaisujen myynnin osuus noin kymmenen prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistyksen tilastot. Ne sisältävät jäsenkustantajien kirjamyynnin julkaisutilastot, jotka edustavat noin 75 prosenttia koko markkinasta.)
Koko maan yleisten kirjastojen kokoelmissa oli 73 481 e-kirjaa vuonna 2017, mikä oli 0,24 prosenttia niiden kirjakokoelmista. E-kirjojen hankintojen osuus oli 2,5 prosenttia kaikista kirjahankinnoista ja niiden lainaus 0,85 prosenttia (564 836 käyttökertaa) kirjojen kokonaislainauksesta. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot)
Lehtien lukemisessa painettu lehti edelleen e-lehtiä suositumpi
Syksyllä 2017 tehdyn kyselyn mukaan 92 prosenttia suomalaisista luki viikoittain sanoma- tai aikakauslehtiä. Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti käyttävänsä pääasiassa perinteisiä medioita ja niiden rinnalla jonkin verran verkkomedioita. Pääasiassa verkkomedioita ilmoitti käyttävänsä 28 prosenttia ja pelkkiä perinteisiä medioita 20 prosenttia vastaajista. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa. (Kansallinen mediatutkimus)
Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen viikoittain, prosenttia vastaajista
Digitaalisten lehtien lukemisessa matkapuhelin oli suosituin väline, puhelimella lehtiä luki 48 prosenttia vastaajista. Tietokoneella niitä luki 44 prosenttia ja tabletilla tai lukulaitteella 25 prosenttia. Yksi henkilö voi lukea lehtiä eri välineillä, joten vastausten summa ei ole sata prosenttia. (Kansallinen mediatutkimus).