Digitalisaatiota kehitettävä yli sektorirajojen

Yritysten uudistuminen digitalisaation avulla on keskeistä kansainvälisen kilpailukykymme ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Erityisen tärkeää on huomioida ja hyödyntää digivihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet, kirjoittaa valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma.

Levasma kuuluu myös ministeriöiden välistä yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedonkulkua digitalisaatiossa ja datataloudessa vahvistavan digitoimiston puheenjohtajistoon. Tavoitteena on, että liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön digitalisaation ja datatalouden kehittämistoimet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Millainen on digi-, data- ja tietopolitiikan tilannekuva nyt vuoden 2023 alussa?

Tietopolitiikka on edelleen varsin tuore politiikan ala. Varsinaista tietopoliittista keskustelua on vielä vähän, vaikka jonkin verran kiinnostus aiheeseen on laajentunut viime vuosina. Julkisessa keskustelussa nousee esille digitalisaation käyttöönottojen yhteydessä tapahtuvat, yleensä hetkelliset palvelutason heikkenemiset ja kyberuhat. Digitalisaation käyttöönotto useimmiten tarkoittaa myös toimintamallien muuttamista, ja usein ongelmat liittyvätkin enemmän tähän kuin itse digitalisaatioon.

Kyberuhat ovat ansaitusti saaneet paljon julkistakin huomiota viime aikoina, ja yhteiskunnan eri osissa onkin tehty paljon digitaalisen turvallisuuden eteen. Näin erityisesti myös julkisessa hallinnossa. Digitaalisen turvallisuutemme taso on kansainvälisesti vertailuna hyvää, mutta kyberuhka kehittyy jatkuvasti, ja myös turvallisuuden tason tulee koko ajan kehittyä.

Digitalisaation hyödyt jäävät julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Vaikka digitaaliset palvelut eivät aina oikein toimikaan, olemme vastineeksi saaneet paljon automaatiota, joka helpottaa ja tehostaa ihmisten elämää ja yritysten toimintaa. Tietoa syntyy jatkuvasti enemmän, ja se kannattaa hyödyntää. Datataloudessa arvonluonti perustuu tiedon hyödyntämiseen, olemassa palveluiden parantamiseen ja uusien innovaatioiden syntymiseen.

Tärkeä kansallinen askel tietopolitiikassa on vuoden 2022 aikana muodostettu digikompassi. Digikompassi on Euroopan unionin yhteisiin tavoitteisiin perustuva kansallinen visio siitä, mitä yhdessä tavoittelemme vuoteen 2030 mennessä saavutettavan digitalisaation saralla. Digikompassi tiivistää vision vuodelle 2030 seuraavasti: rakennamme yhdessä houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea. Digikompassi asettaa tavoitteita ja avaintuloksia, jotka ovat tällä hetkellä selontekona eduskunnan käsittelyssä. Pelkät tavoitteet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan toimenpiteitä ja mittareita. Molemmat ovatkin parhaillaan työn alla tavoitteena tarjota syötteitä tuleviin suunnitelmiin tasapuolisesti eri avaintoimijoille.

Mitkä ovat lähitulevaisuuden keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet digitalisaation kehittämisessä?

Digikompassi toimii jatkossa tärkeimpänä yhteisenä tavoitekuvauksena digitalisaation suhteen. Digikompassi asettaa tavoitteita viidelle osa-alueelle: osaamiseen, digitaaliseen infrastruktuuriin, yritysten digitalisaatioon, digitaalisiin julkisiin palveluihin sekä digitalisaation poikkihallinnolliseen johtamiseen. Digitalisaation kehittämisessä onkin huomioitava nämä kaikki näkökulmat.

Tarvitsemme osaavia ihmisiä sekä hyödyntämään digipalveluita että myös asiantuntijoiksi rakentamaan niitä. Meillä pitää olla laadukas ja turvallinen digitaalinen infrastruktuuri, jonka päälle voimme mm. rakentaa kukoistavan datatalouden ja parempia digitaalisia palveluita. Yritysten uudistuminen digitalisaation avulla on keskeistä kansainvälisen kilpailukykymme ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Erityisen tärkeää on huomioida ja hyödyntää digivihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet. Julkisia digitaalisia palveluita tulee kehittää ihmis- ja yrityskeskeisesti yli hallinto- ja sektorirajojen elämän- ja liiketoimintatapahtumapalvelukokonaisuuksittain.

Miten niiden mittarit, seuranta ja rahoitus toteutetaan?

Digikompassin tavoitteiden ja avaintulosten mittareita suunnitellaan parhaillaan. Mittaaminen ei välttämättä ole helppoa, mutta se on tärkeää, jotta tiedämme edistävämme oikeita asioita. Mittaamisessa tulisi keskittyä vaikuttavuuden mittaamiseen toimenpiteiden sijaan. Minkälaiset mittarit ovat käytännössä mahdollisia, jää vielä nähtäväksi.

Digitalisaation toimenpiteitä ylimmällä tasolla Suomessa ohjaa digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä. Ministerityöryhmän sihteeristönä ja valtioneuvostotason yhteistyön tukena toimii runsas vuosi sitten perustettu digitoimisto. Digitoimisto on yhteistyöhön perustuva poikkihallinnollisen digitalisaation johtamisen väline, joka organisoi myös digikompassin tavoitteiden toteutumisen ympärille tarvittavan seurannan ja mittaroinnin.

Julkishallinnossa eletään nyt ja jatkossa budjettitaloudessa. Nykyinen hallitus on loppusuoralla toteuttamiensa toimenpiteiden kanssa ja katseet kääntyvätkin nyt vaalien alla tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma on myös tärkeä dokumentti ohjaamaan, mitä toimenpiteitä digikompassin tavoitteiden toteuttamiseksi tullaan tekemään seuraavalla hallituskaudella. Digikompassin tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja, mutta parhaimmillaan toimenpiteet maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin. Digitalisaatio tarjoaa myös hyviä keinoja julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka se ei kaikkea pystykään ratkaisemaan.

Miten yhteensovitetaan ja varmistetaan asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutus eri hallinnonaloilla?

 Digikompassi asettaa yhdeksi tavoitteeksi sen, että digitalisaatiota johdetaan poikkihallinnollisesti. Olemme vuosien kehityksen myötä tulleet siihen pisteeseen, että organisaation toiminnan ja palveluiden kehittäminen organisaatiokohtaisesti ei enää tuota riittäviä hyötyjä. Digitalisaation suurimmat hyödyt löytyvätkin organisaatioiden välisen yhteistyön kautta. Tiedon kulkeminen digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä mahdollistaa ihmisille ja yrityksille parempia palveluita sekä uuden mahdollisuuden automatisoida toimintoja toiminnan tehostamiseksi.

Yhteistyö ei ole kovin helppoa. On siis tärkeää, että digitalisaatiota johdetaan poikkihallinnollisesti ja jopa poikkisektoriaalisesti. Tavoitteena on, että valtionhallinnossa digitalisaation toimenpiteitä johdetaan ja seurataan hyvässä yhteistyössä. Digitoimisto on tärkeä yhteistyön työkalu digitalisaation poikkihallinnollisessa johtamisessa. Se ei ole oma virastonsa, vaan aito yhteistyön ja verkostomaisen toiminnan toimintamalli.