E-kirjat ovat ihania – paitsi verotukseltaan

Sähköiset kirjat yleistyivät 2010-luvun alussa ensin erillisissä lukulaitteissa, mutta nykyään e-kirjojen lukeminen onnistuu helposti myös älypuhelimella tai tabletilla. Viime vuonna varsinaisia e-kirjoja myytiin Suomessa tuplasti enemmän kuin edellisvuonna, ja kaikkien sähköisten julkaisujen myynti kasvoi 46 prosenttia. Niitä myytiin vajaalla 35 miljoonalla eurolla, ja osuus koko kirjamyynnistä oli 13,6 prosenttia. Kaikkiin sähköisiin julkaisuihin sisältyy e-kirjojen lisäksi sähköisessä muodossa myydyt fyysiset tallenteet, sähköiset äänikirjat ja ammatilliset digikirjastot.

Kirjojen myynti Suomessa

Digitaaliset palvelut ovat houkutelleet kirjojen pariin myös uutta yleisöä. Sähköiset äänikirjat ovat saaneet kirjallisuudesta kiinnostuneeksi sellaisetkin ihmiset, joille lukeminen ei maistu tai ole mahdollista, mutta kirjojen kuunteleminen kiehtoo. Äänikirjasta voi nauttia esimerkiksi ajaessa tai käsi- tai kotitöitä tehdessä.

Sähköisten kirjojen lukeminen on alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti. Viime vuonna e-kirjojen osuus eurooppalaisten kustantajien liikevaihdosta oli 6 – 7 prosenttia.

Sähköisen kirjan arvonlisävero saatava painotuotteen kanssa samalle viivalle

E-kirjat ja verkkolehdet ovat sähköisiä palveluita, jotka EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan on verotettava yleisellä verokannalla. Tämä tarkoittaa, että kirjan eri julkaisumuotoja kohdellaan verotuksellisesti eri tavoin: sähköisen kirjan 24 prosentin arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin painetun kirjan 10 prosenttia.

Direktiivin muutosehdotus, joka antaisi mahdollisuuden laskea sähköisten kirjojen ja lehtien verokantaa, on jo hyväksytty parlamentissa, mutta neuvosto ei ole päässyt asiassa sopuun. Verotusta koskevat ratkaisut edellyttävät EU:n neuvoston yksimielistä päätöstä.

On kestämätöntä, että digitaaliset palvelut asetetaan fyysisten tuotteiden kanssa eriarvoiseen asemaan, ja verokohtelulla hankaloitetaan niiden leviämistä. Sähköisiä julkaisuja ei tarvitse painaa, varastoida tai kuljettaa fyysisesti myyntipaikkoihin. Niiden hiilijalanjälkeä pienentää myös se, ettei erillinen lukulaitekaan ole enää välttämätön.

Suomessa näkemys on se, että digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa on laskettava. Toivottavasti koko EU on samaa mieltä mahdollisimman pian.

Sari Laine-Lassila, viestintäpäällikkö, FiCom ry