Elpymisrahoituksella kasvatettava kilpailukykyä
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) käytössä on perustellusti korostettu digitalisaation vahvistamista ja vihreää siirtymää. Tärkeää on, että tuella vahvistetaan suomalaista kilpailukykyä ja turvataan hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen perusta myös koronan jälkeisessä maailmassa.
Suomen esitys komissiolle tukirahoituksen kohteista julkaistaan lähiviikkojen aikana. On toivottavaa, että elpymistuki käytetään tehokkaasti ja keskitytään merkityksellisiin kokonaisuuksiin. Eduskunnalle annetun selonteon ja maakuntakierroksella kerättyjen tavoitteiden perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurten linjojen sijaan rahoitusta jaetaan monenkirjaviin hankkeisiin. On toivottavaa, että tuen vaikuttavuutta arvioidaan jälkikäteen myös kansallisella tasolla; miten hankkeet ovat edistäneet keskeisintä tavoitetta, kilpailukyvyn kasvattamista.
Digihankkeet järkevä kohde
Tukea olisi järkevää kohdentaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja erityisesti pk-yritysten digitalisaatiohankkeisiin.
On myös tärkeää panostaa asiakaslähtöisiin sähköisiin palveluihin ja toteuttaa jo vuosia suunnitteilla olleet hankkeet reaaliaikatalouden ja datatalouden edistämiseksi. Näillä toimilla lisätään myös kysyntävetoista laajakaistayhteyksien rakentamista.
Kysyntä avainasemassa
Ilmeisesti merkittävää tukea ollaan kuitenkin kohdentamassa nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueille, jonne verkkoja ei markkinaehtoisesti rakennu. Käytännössä tämä tarkoittaa alueita, joilla liittymille ei ole riittävää kysyntää. Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan reilut 60 % vastaajista ei ole kiinnostunut hankkimaan huippunopeaa kiinteää laajakaistaa. Kysynnän puute hidastaa osaltaan investointeja.
Hintavat investoinnit, jotka tehdään tarjontavetoisesti, eivät ole kunnille eikä valtiollekaan järkeviä. Kysyntää voidaan lisätä esimerkiksi kohdentamalla tukea loppukäyttäjälle rakennuttajien sijaan. Vaihtoehtona voi olla palveluseteli Viron tapaan tai kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen.
Markkinahäiriötä varottava
Yhteiskunnan on jatkossakin oltava digikehityksen mahdollistaja. Markkinaehtoisuus ja kysyntävetoisuus ovat digialan menestyksen vetureita, joiden pitää olla myös päätöksenteossa aina ensisijaisia.
Myös valtiontukisäännökset on pidettävä mielessä EU-rahoituksen ohjaamisessa – tässä elpymisvaiheessa markkinahäiriö on viimeisin asia, jota digiala kaipaa.