Elvytystoimet vahvistamaan kansalaisten laajakaistayhteyksiä
Jo ennen koronaepidemiaa suomalaiset käyttivät mobiilidataa eniten maailmassa. Myös etätöiden tekemisessä olemme olleet Euroopan edelläkävijöitä, heti Hollannin jälkeen kakkossijalla.
Nyt koronaepidemian hillitsemiseksi kaikkien, joiden työtehtävät sen sallivat, on syytä olla etätöissä. Koulut on pääosin suljettu. Lisäksi yli 70-vuotiaat on määrätty pysymään kotioloissa ja välttämään asiointia. Etäyhteyksien merkitys kasvaa työasioiden lisäksi vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa.
Meillä Suomessa viestintäverkot ovat kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuiset. Kapasiteettia on työaikana vapaana runsaasti; suurimmat käyttömäärät ovat tähän asti sijoittuneet iltaan. Traficomin mukaan tietoliikenneverkot on mitoitettu käyttöpiikkien mukaan, eikä niiden osalta tarvitse tehdä mitään erityistoimenpiteitä.
Suomi on myös yksi ensimmäisistä maista, joissa 5G-verkon rakentaminen on täydessä vauhdissa. Kaupallinen 5G-verkko toimii jo 19 paikkakunnalla.
Digitaalisen Suomen rakentamiseksi on tehty pitkäjänteistä politiikkaa, joka on mahdollistanut investoinnit maamme kattaviin viestintäverkkoihin. Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen kriisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan – myös viestintäverkkoihin. Niiden toimivuus kriisitilanteissa tulee olemaan yhä tärkeämpää. Viestintäverkkojen osalta varautuminen tulevaan tarkoittaa sitä, että entistä parempien verkkojen rakentumista pitää kiihdyttää.
Suomen kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että epidemian jälkeen talouden elvytystoimia ohjataan digitaalisen infran rakentamiseen. Myös suunnitelluista kustannuslisistä on luovuttava. Kun koronakriisi jossain vaiheessa helpottaa, on elinkeinojen palautumiselle annettava kaikki tuki.
5G-huutokaupan lähtöhintaa laskettava
Seuraavan 5G-taajuuhuutokaupan lähtöhinnaksi esitetään 7 miljoonaa euroa per kaupattava taajuuskaista (800 MHz), eli yhteensä vähintään 21 miljoonaa euroa. FiCom on jo aiemmin esittänyt, että koska kyse on hyvin paikallisesta ja pistemäisestä toiminnasta, tulee sekä huutokaupan lähtöhintaa että hallinnollisia taajuusmaksuja alentaa.
Myös hallinnollisia maksuja tulee porrastaa, koska verkon rakentaminen ja toiminnan aloitus tapahtuu vaiheittain, aikaisintaan muutaman vuoden päästä.
Yritykset tarvitsevat nyt voimavaroja verkkojen rakentamiseen ja investointeihin; madaltamalla taajuushuutokaupan lähtöhintaa ja kohtuullistamalla hallinnollisia maksuja valtiovalta voi edistää verkkojen ripeää etenemistä.
Yleispalveluvelvoitteen nostosta luovuttava
Numeerisen yhteysnopeuden ei tule olla itseisarvo, vaan tärkeää niin normiarjessa kuin kriisitilanteessakin on palveluiden saatavuus. Traficomin selvitysten mukaan direktiivin edellyttämät palvelut ovat toteutettavissa nykyisellä yleispalvelunopeudella.
Liikenne- ja viestintäministeriön luonnoksessa esitetään kuitenkin tehtyjen selvitysten vastaisesti, että yleispalveluinternetyhteyden nopeutta nostetaan peräti 150 prosentilla nykyisestä 2 Mbit/s -nopeudesta 5 Mbit/s-nopeuteen.
Taloudellisen selvityksen mukaan ehdotettu uusi nopeus nostaisi merkittävästi teleyritysten kustannuksia. Peittovaatimuksista riippuen kustannus olisi 10 – 22 miljoonaa euroa. Tällä summalla parannettaisiin vain joidenkin satojen asuntojen yhteyksien saatavuutta. Sen sijaan, että rakennetaan uusia mastoja ja tukiasemia muutaman yksittäisten kotitalouden takia, parempaan lopputulokseen päästään kaupallisilla ratkaisuilla, esimerkiksi ulkoisella antennilla ja siihen liitettävällä wifi-reitittimellä.
Yleispalveluvelvoitteen nosto on ylimääräinen kustannuslisä kotimaiselle elinkeinolle. Tehdyt selvitykset eivät nopeuden lisäämistarvetta tue, joten päätös ei ole tietoperusteinen vaan poliittinen. Teleyritysten kannalta kyse on suhteettomasta velvoitteesta varsinkin epidemiakriisin jälkeisessä taloudellisessa tilanteessa.
Kotitalousvähennystä korotettava ja laajennettava oman pihan ulkopuolisiin töihin
Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan kiinteän laajakaistan kysyntä on ongelma: noin 60 prosenttia Traficomin kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnostunut hankkimaan kuituliittymää. Liittymän hinta vaikuttaa asiaan ratkaisevasti.
Suomen vahvat viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ja kysynnän kasvattaminen on paras ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti järkevin keino edistää kiinteiden yhteyksien rakentamista.
Valtion tukitoimet kiinteän laajakaistan edistämiseksi pitää kohdentaa rakennuttajien sijaan suoraan loppukäyttäjille. Yksi toimiva malli voisi olla kiinteän laajakaistan hankintaan suunnattu palveluseteli. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä.
Kiinteään laajakaistaan kohdistuvaa kotitalousvähennystä pitäisi merkittävästi nostaa ja tuki ulottaa myös oman pihan ulkopuolisiin rakennustöihin. Kysyntää pitää vielä tehostaa määräaikaisella korotetulla vähennysoikeudella.