Energiavero laskettava Ruotsin tasolle
Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen. Meillä on muun muassa hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus ja suotuisa ilmasto ja sopiva maantieteellinen sijainti.
Kilpailukykyämme heikentää Suomen korkea energiaverotus. Ruotsiin verrattuna vero Suomessa on suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen Ruotsiin verrattuna. Ruotsi alensi sähköverotustaan EU:n minimitasolle viime vuonna. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.
Palvelinkeskuksen sijaintipaikkaa pohtiva ja investointipäätöksiä tekevä yritys ottaa varmasti huomioon verotuksellisen eron, joka on selvästi naapurimaalle eduksi. EK:n teettämän kansainvälisen vertailun mukaan Suomella on kirittävää sekä palveluiden että datakeskusten sähköverotuksessa.
Pienistä yksiköistä yhteenlaskettuna suuria – veroale myös niille
Suomessa sähköverotus tulee laskea Ruotsin kanssa kilpailukykyiselle tasolle. Yhtä lailla on tärkeää, että myös pienet yksiköt pääsevät hyötymään alennetusta verokannasta. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi mallilla, jossa kokonaistehoon laskettaisiin yhteen konsernien kaikkien yksiköiden vuosikeskiteho.
Sama periaate pitäisi ulottaa palvelinkeskusten lisäksi myös mobiiliverkon tukiasemien sähköveron määräytymiseen. Tukiasemat ja palvelinkeskukset ovat elintärkeä osa digitaalista infraa, jota ilman yhteiskuntamme ei nykypäivänä toimi. Kilpailukykyisestä digi-infrasta hyötyy koko Suomi.
Palvelinkeskuksilla laaja positiivinen heijastusvaikutus
Datakeskukset eivät ole perinteisesti työvoimavaltainen toimiala. Se luo kuitenkin runsaasti välillisiä työpaikkoja, ja heijastusvaikutukset toimialan hyödyistä leviävät laajalle. Finnish Data Center Forum teki alkuvuonna selvityksen, jossa kuvataan palvelinkeskusten ympärilleen luomaa ekosysteemiä ja sen tuomia tulovirtoja.
Palvelinkeskuksista kehitetään jatkuvasti energiatehokkaampia. Niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä esimerkiksi asuinkiinteistöissä, teollisissa prosesseissa tai vaikkapa kasvihuoneissa. Lämmön hyötykäyttö tukee hiilineutraalia kiertotaloutta ja sen kehittymistä ja luo uutta liiketoimintaa.
Myös Copenhagen Economics -tutkimuslaitoksen arvion mukaan datakeskukset tuottaisivat huomattavaa lisäarvoa. Jos Suomi onnistuisi täysin realisoimaan datakeskusten heijastusvaikutukset, vuonna 2025 datakeskusteollisuuden kokonaisvaikutukset vastaisivat vuositasolla 2,3 miljardia euroa ja 33 000 työpaikkaa.
Yhä useampi liiketoiminta perustuu dataan. Kansainvälisen tutkimuslaitos IDC:n mukaan maailmanlaajuisten julkisten pilvipalvelumarkkinoiden arvo kasvoi viime vuonna 29 prosenttia ja päätyi noin 117 miljardiin. Valtavasti lisääntyvän datamäärän pitää liikkua nopeasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Suomalaiset yritykset ovat Euroopan innokkaimpia pilvipalveluiden käyttäjiä. Suomen verotuksellisista olosuhteista tulee tehdä sellaiset, että Suomi on kärjessä myös palvelinkeskusinvestoinneissa.