Espanjan EU-puheenjohtajakauden ykköshankkeena tekoälyasetus
EU-puheenjohtajuus siirtyi Ruotsilta Espanjalle heinäkuun alussa. Alkanut puolivuotinen on viimeinen täysi kausi ennen kesäkuun 2024 parlamenttivaaleja.
EU:n puheenjohtajuudella on merkitystä hankkeiden priorisoinnissa ja päätöksenteon organisoinnissa. Komissiolla on aloiteoikeus ja se antaa esitykset. Esityksen hyväksyminen edellyttää sekä parlamentin että EU:n neuvoston hyväksyntää. Parlamentti edustaa eri poliittisia puolueita, kun taas neuvosto koostuu eri jäsenmaiden hallituksista. Lopulliset lainsäädännön yksityiskohdat sovitaan kolmikantaneuvotteluissa, joissa jäsenmaat ja parlamentti yhteensovittavat kantojaan.
Ruotsin kauden keskeisin onnistuminen oli Data Actin eli datasäädöksen eteneminen. Sen sijaan ruotsalaiskomissaarin aloitteesta lähtenyt CSAM eli lainsäädäntöesitys alaikäisiin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ei edennyt Ruotsin toivomalla tavalla – ja hyvä niin, sillä vaikka komission ehdotus on tärkeä, on esityksessä perustavaa laatua olevia ongelmia muun muassa salauksen purkuun liittyen.
Listan kärjessä tekoäly ja kyberturva
Espanja on nostanut puheenjohtajuuskautensa tärkeimmiksi painopistealueiksi tekoälyn, eurooppalaisen kyberresilienssin, yhteistoiminta-asetuksen sekä unionin digitaalisen siirtymän edistämisen.
Espanja tekee sinnikkäästi töitä tekoälyasetuksen parissa yhteistyössä parlamentin kanssa. Tavoitteena on löytää tasapaino innovaatioiden edistämisen ja yksilöiden perusoikeuksien suojelemisen välillä. Tekoälyn kehityksestä esitellään tuloksia seuraavassa AI Alliance -kokouksessa, joka pidetään Madridissa 16. ja 17. marraskuuta.
Espanja haluaa vahvistaa eurooppalaista kyberresilienssiä. Tarkoituksena on löytää yhteinen näkemys kyberkestävyyssäädöksestä (CRA, Cyber Resilience Act), jolla pyritään luomaan yhteiseurooppalaiset kyberturvallisuusvaatimukset sisämarkkinalla myytäville verkkoon kytkettäville digitaalisille laitteille ja palveluille koko niiden elinkaaren ajan. Tulevan syksyn aikana pyritään saavuttamaan yhteinen näkemys myös kybersolidaarisuusdirektiivistä ja kyberturvallisuusasetuksesta.
Lisäksi Espanjan puheenjohtajakaudella pyritään edistämään Digitaaliselle vuosikymmenelle asetettuja tavoitteita. Espanja tullee siis edistämään keskusteluja digitaalisen infran kustannustenjaosta: ”Senders-pay” tai ”Fair Share” − näkökulmasta riippuen.
Tietoliikenneverkot ja viestintä nähdään strategisena, dynaamisena, vahvasti kilpailtuna ja innovaatioita luovana alana, jonka tekninen kehitys ja kestävä rahoitus, samoin kuin digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden täyttäminen tulee huomioida lainsäädännössä. Espanja on kiitellyt edeltäjäänsä Ruotsia GIAn, Gigabit Infrastructure Actin edistämisestä. Esityksen tarkoituksena on helpottaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa alhaisemmin kustannuksin edistämällä fyysisen infrastruktuurin rakentamista. GIA on siitä harvinainen esitys, että sitä kannatetaan FiComissakin lähes sellaisenaan. Sen sijaan Suomen laimea kanta on toimialalla herättänyt ihmetystä: ehkä kunnianhimoton näkemys johtuu hallitusvastuun vaihtumisesta?
Espanja aikoo puheenjohtajakaudellaan kiinnittää huomiota myös verotuksellisen epäoikeudenmukaisuuden lopettamiseen. Lisäksi se tukee vähimmäistason yritysverotuksen käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti digialalla. Palaako digivero siis keskusteluihin?
Espanjan puheenjohtajakauden tärkein tilaisuus on epävirallinen teleministerikokous 23. ja 24. lokakuuta Leónissa, Espanjassa. Tapaamisessa keskustellaan laajasti niin tietoliikenteestä, kyberturvallisuudesta, tekoälystä, kvanttiteknologioista kuin virtuaalimaailmoista.
PS. e-Privacy ei ole tälläkään kertaa uuden puheenjohtajamaan prioriteettilistalla. Milloin EU on valmis sen hautaamiseen sellaisenaan valtameren syvänteisiin – ja vaihtoehtoisesti päivittämään tietosuoja-asetusta e-Privacyn ongelmattomilla kohdilla?