EU-kapula vaihtuu Ranskalta Tšekeille – kyberpolitiikka korostuu
Ranska pysyi tavoitteissaan
Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma oli vahvasti digipainotteinen, ja siinä oli listattu yksittäisiä edistettäviä lakihankkeita. Maailma olikin kovasti eri näköinen puoli vuotta sitten.
Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta Ranska onnistui edistämään puheenjohtajakaudelle asettamiaan tavoitteita kevään aikana. Oikeastaan vain sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus ePrivacy on ainoa, joka on vähintäänkin yhtä jumissa nyt kuin se oli puheenjohtajakauden alkaessakin. Asetusta on nyt yritetty viedä maaliin jo reilusti yli puolen vuosikymmenen ajan. Yleensä asiat pitkittyessään hankaloituvat, ja toiset – kuten ePrivacy – oikein perusteellisesti. Järkevintä olisi varmastikin hylätä koko hanke ja aloittaa alusta puhtaalta pöydältä.
Ranskan kaudella kurottiin kasaan digipalvelusäädös DSA, verkko- ja tietoturvadirektiivi NIS2 sekä e-Evidence, asetus lainvalvontaviranomaisen rajat ylittävästä pääsystä sähköiseen todistusaineistoon. Näiden osalta trilogit eli poliittinen päätös saatiin aikaiseksi, vaikka lopullinen vahvistaminen jääkin aikataulusyistä Tšekin kaudelle.
Seuraavaksi EU-kapulan ottaa Tšekki
Tšekki ottaa vastaan EU:n neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden 1. heinäkuuta ja sen kausi kestää vuoden loppuun. Näiden kuuden kuukauden aikana maa koordinoi EU:n päätöksentekoa, eli Tšekillä on ratkaiseva rooli EU:n asialistan muotoilussa.
Tšekin laatima puheenjohtajuuskauden ohjelma lähtee Ranskaan verrattuna täysin erilaiselta perustalta. Ohjelma sisältää viisi kohtaa: pakolaiskriisin hallinta ja Ukrainan sodan jälkeinen rakentaminen, energiaturva, puolustuksen vahvistaminen ja kyberturvallisuus, talouden kriisikestävyys sekä demokratian pysyvyys. EU on palannut kovin isojen kysymysten äärelle; yksittäisistä puheenjohtajuuskauden aikana edistettävistä lakihankkeista ei ohjelman julkistuksen yhteydessä ollut mainintoja.
Tulevista neuvoston linjauksista ohjelman suurpiirteisyys herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Digialan näkökulmasta on perusteltua, että kyberturvallisuutta EU:ssa edistetään eri tavoin. Kriisinkin keskellä on kyettävä tekemään pragmaattisia ratkaisuja, ja varottava sisäänpäin kääntyvää protektionistista politiikkaa.
Vaikeina aikoina palataan perusasioiden äärelle
Sotilaallista yhteistyötä kehittävä Strateginen kompassi monine tavoitteineen nostetaan ohjelmassa hyvin keskeiseksi, ja myös Naton rooli EU:n yhteisenä puolustusjärjestönä tulee vahvasti esiin. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaakin, kiinnittää Tšekki ohjelmaansa kirjatun mukaisesti huomiota ”digi-investointeihin teknologisen riippuvuuden vähentämiseksi, erityisesti uusien ja häirinnälle alttiiden teknologioiden osalta, sekä kriittisten arvoketjujen kestävyyden varmistamiseen.” Teollisuuspolitiikkaa ilmeisesti vahvennetaan – toiveenahan on ollut EU:n roolin kasvattaminen yhä hankaloituvassa komponenttipulassa, erityisesti mikrosirutuotannon osalta.
Geopolitiikan paluu
Ohjelman mukaan Tšekin puheenjohtajakaudella kyberuhkia tarkastellaan laajasti, erityisesti geopoliittisesta näkökulmasta. Tarkastelun alla on kaikki uusi teknologia, avaruusteknologia mukaan lukien.
Puheenjohtajakauden aikana luodaan hybridityökalupakki, jolla varaudutaan nopeaan toimintaan disinformaation torjunnan ja kyberturvallisuuden suhteen. EU:n toimielinten ja virastojen kyberturvallisuutta parannetaan nykyisestä. Tavoitteena on, että EU toimii yhdessä demokraattisten kumppaneiden kanssa kyberturvallisuuden ja vakauden parantamiseksi. Tekoälyn osalta EU:n roolina Tšekin ohjelmassa on toimia globaalien pelisääntöjen luojana.
Tasapuolisten toimintaedellytysten asettaminen eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille yrityksille – erityisesti ympäristö- ja ilmastovaikutusten sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta – on tärkeää kaupan kehittämiseksi avoimilla markkinoilla. Kauppasopimuksia tullaan ilmeisesti päivittämään Tšekin kaudella vahvemmin näiden periaatteiden mukaisiksi.
Ukraina ensin – muun ehtii myöhemminkin
Tšekin puheenjohtajuusohjelma ei siis nosta mitään keskeneräisiä digihankkeita tai lainsäädäntöuudistuksia edistettäväksi erityisesti seuraavan puolen vuoden aikana. Tšekki ei myöskään ole digikehityksen veturimaita: viimeisimmän komission digitalisaatiovertailun (DESI) mukaan Tšekki on hieman EU:n keskivertoa huonompi suorittaja.
Aiemmin mainittu sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy) sekä asetus lapsiin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan torjunnasta (CSAM) ovat lainsäädäntöhankkeita, jotka nousevat tulevana syksynä varmasti asialistalle tavalla tai toisella.
Mielenkiintoista on nähdä, toteutuuko komissaari Bretonin voimakas kannanotto digi-infran kustannustenjaosta komission esitykseksi saakka. Oletettavaa on, että virkamiestyö etenee, mutta nyt katse on Ukrainassa. First things first.
