EU-puheenjohtajuus – joko se on ohi?

EU:n pitää kannustaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja innovoimaan. Tässä mahdollistava ja kannustava lainsäädäntö on avainasemassa. Miten Suomi edisti näitä tavoitteita EU:n puheenjohtajamaana?

Kuka vastustaa kilpailukykyistä, kestävää ja ihmisläheistä datataloutta?

Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden kantavista teemoista oli datatalouden edistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivätkin yhdessä vaikuttavan datatalousseminaarin marraskuun lopulla. Tilaisuus kokosi laajasti yhteen eri näkökohtia kestävän, kilpailukykyisen ja ihmiskeskeisen datatalouden periaatteiden määrittelemiseksi.

Kukaan ei varsinaisesti nostanut esiin vastustavansa ihmiskeskeistä lähestymistä – kukapa näitä hienoja periaatteita ei kannattaisi? Seminaari oli joka tapauksessa hyvin kasattu; mielenkiintoinen ja asiapitoinen. Tilaisuuden heikoin lenkki olivat ministereiden puheenvuorot, joista yksikään ei osoittanut sitoutumista itse asiaan. Se on valitettavaa, sillä menestyäkseen asia tarvitsee hyvän virkamiesvalmistelun lisäksi poliittista tahdonvoimaa.  Suomen pitäisi olla kokoaan isompi vaikuttaja niissä asioissa, jotka koemme tärkeiksi. Datatalouden edistäminen ei seminaarin puheenvuorojen valossa vaikuttaisi olevan Marinin hallituksen EU-agendalla.

ePrivacy haudattiin valtameren syvänteisiin – toivottavasti

Suomi yritti vimmaisesti edistää valmisteluun juuttunutta sähköisiä palveluita koskevaa ns. ePrivacy-asetusehdotusta. Ehdotus oli jo aiemmin osoittautunut erittäin hankalaksi ja sitä oli paikkailtu vuosia.  Toisaalta se oli sisällöltään ylimalkainen ja ohjeistava, toisaalta varsin yksityiskohtainen ja pikkutarkka. Suomen puheenjohtajuuskaudella asetusehdotusta parsittiin kasaan vielä lukuisia kertoja, mutta onneksi lopullinen esitys kaatui neuvoston joulukuisessa kokouksessa. Huonosta pohjasta kun ei saa hyvää edes ajan ja tahdon kanssa.

On toivottavaa, että koko ePrivacy-asetusehdotus, sellaisena kuin sen opimme tuntemaan, on nyt haudattu. Yksityisyyden suojan kehittäminen ja yleisen tietosuoja-asetuksen täydentäminen sellaisenaan ovat kannatettavia asioita, mutta eivät millä tahansa tavalla säänneltyinä.

Pragmaattisuus on aidosti suomalainen hyve

5G-verkot ovat Euroopalle keskeinen edellytys kilpailla globaaleilla markkinoilla, ja niiden kyberturvallisuus on unionin strategisen riippumattomuuden kannalta avainasemassa. Suomi valmisteli puheenjohtajamaana Euroopan unionin neuvoston joulukuiset päätelmät 5G:n merkityksestä Euroopan taloudelle sekä tarpeesta lieventää 5G:hen liittyviä turvallisuusriskejä. Päätelmissä 5G-verkkojen turvallisuus nähdään jatkuvana prosessina. Se alkaa palveluntarjoajien valinnasta, jatkuu verkkoelementtien tuottamiseen ja kestää koko verkkojen käyttöajan.

Suomen käytännönläheinen ja kiihkoton, kauppapolitiikasta irti pysyvä valmistelu oli juuri sitä asiantuntijuutta, jota tässä tilanteessa tarvittiin. Virkamiehiltä edellytettiin prosessin aikana pragmaattista ammattitaitoa ja sitä riittikin. Tältä osin Suomen puheenjohtajakaudelle voi antaa kiitettävän arvosanan.

EU-budjetin kunnianhimoton mahalasku

Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudelle osui unionin monivuotisten rahoituskehysten hahmottelu. Hahmotelmassa budjetin koko ja rakenne ovat melko lailla nykyisen kaltaisia. Toivottua panostusta EU:n digitaalisen kilpailukyvyn edistämiseen ei tule. Odotukset olivat ymmärrettävästi korkealla, onhan Suomi Euroopan edelläkävijä tietoliikenneinfrassa, digitaalisissa palveluissa ja ICT-osaamisessa. Jatkanemme siis edelleen pähkäilyä siitä, miksei EU nouse kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle. Ei nouse, ellei asialle tehdä jotain juhlapuheita konkreettisempaa.

Tekoälykkäämmät EU-kansalaiset

Erityismaininnan ansaitsee kauden lopuksi tehty päätös tarjota Suomen puheenjohtajamaan lahjana kaikille EU-kansalaisille Elements of AI -tekoälykurssi.  Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin toteuttama kurssi on tarkoitus kääntää kaikille virallisille EU-kielille. Tavoitteena on, että jopa prosentti eli viisi miljoonaa kansalaisista tekisi kurssin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Huikean hienoa! Tästä täysi kymppi.

Visioikaa meille

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajana meni ohitse lähes huomaamatta. Äänekkäin keskustelu nousi kokousten aiheuttamista liikenneruuhkista. Sen sijaan visiot EU:n tulevaisuudesta, sen haasteista ja merkityksestä Suomen tulevaisuudelle jäivät kuulematta.

Suomalaisten luottamus Euroopan unioniin on vahvaa ja se on viime vuosien aikana jopa kasvanut. Eurooppa-politiikan profiilia pitäisi nostaa: poliitikot ja päättäjät voisivat aloittaa nostamalla unionin merkityksen osaksi puheenvuorojaan – edes pj-kauden aikana.