EU:n datastrategia etenee
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 Euroopan uuden datastrategian. Sen mukaan EU pyrkii edistämään datataloutta ja investoimaan siten, että datan ja datapohjaisten tuotteiden sekä palveluiden tarjonta kasvaisi sisämarkkinoilla.
Datasääntelyn ensimmäisestä aallosta ovat jo hyväksytty ja tulossa voimaan lähivuosina digitaalisten palveluiden lainsäädäntöpaketti, digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädös (Digital Markets Act, DMA). Kolmas vuonna 2020 ehdotettu asetus, datahallintosäädös (Data Governance Act, DGA), on jo ehtinyt astua voimaan.
Datasääntelyn toisessa aallossa komissio antoi ehdotukset datasäädöksestä (Data Act, DA) ja tekoälysäädöksestä (Artificial Intelligence Act, AIA).
Käsitteet on määriteltävä tarkasti
Helmikuussa 2022 ehdotettu datasäädös on viidestä datastrategian keskeisestä säädösehdotuksesta datatalouden kannalta merkittävin ja vertautuu yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Säädös koskee kaikkea dataa, ei vain henkilötietoa, ja sen tavoitteena on datalähtöisen eurooppalaisen sisämarkkinan edistäminen. Horisontaalinen säädös asettaa perussäännöt kaikille dataa hyödyntäville sektoreille.
Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE järjestää datasäädöksestä kuulemisen 25.10.2022 ja äänestää valmisteltavasta valiokunnan kannasta näillä näkymin helmikuussa 2023. Euroopan neuvoston puolella puheenjohtajamaa Tšekki julkaisee seurantaraporttinsa 6.12.2022, ja ns. trilogineuvottelujen odotetaan alkavan Ruotsin puheenjohtajuuskaudella 2023.
FiCom ei ole lausunut datasäädöksestä aiemmin, mutta jäsenemme ovat olleet mukana laatimassa ETNO:n ja GSMA:n yhteistä kantaa aiheesta. Teleyritykset ovat pitäneet tärkeänä erityisesti eri käsitteiden, kuten ”tuotteen” ja ”siihen liittyvien palveluiden”, tarkempaa määrittelyä. Tämän lisäksi asetuksessa tulee merkittävästi selkeyttää, mihin dataan luovutusvelvollisuus kohdistuu ja mitä tarkoitetaan ”omalla datalla”. Tietojen jakamista koskevissa säännöksissä tulee myös paremmin ottaa huomioon liikesalaisuuksien suoja.
Säännösten oltava selkeitä ja toteuttamiskelpoisia
Tietojenkäsittelypalveluita koskevien säännösten tulee olla aidosti toteutettavissa. Esimerkiksi vaatimus enintään 30 päivän irtisanomisajasta voi olla haastava ja paikoin jopa mahdoton toteuttaa monimutkaisissa ja räätälöidyissä pilviprojektiympäristöissä. Sopimusosapuolilla on oltava vapaus sopia keskenään irtisanomisajasta.
Lisäksi erityisesti henkilötietojen suojaamisen tarvetta on selvennettävä. Komission asetusehdotuksessa myös käyttäjän ja vastaanottajan velvollisuudet ja oikeudet sekoittuvat, joten rooleja tulee selkeyttää.
Vapaaehtoisen yhteistyön tulisi jatkossakin olla oletus ja lähtökohta, kun on kyse viranomaisen dataanpääsyoikeudesta. Luovutusvelvollisuudesta sekä siitä, mihin dataan luovutusvelvollisuus kohdistuu, tulee säännellä paljon tarkemmin. Sääntelyssä olisi lisäksi määriteltävä selkeämmin tilanteet, jotka muodostaisivat asetusehdotuksen tarkoittaman yleisen hätätilan, ja näissäkin tilanteissa datan luovuttajalle aiheutuvat kustannukset tulee korvata.
Tekoälysäädös tervetullut, mutta paikoin epäselvä
Huhtikuussa 2021 ehdotettu tekoälysäädös luo riskiperusteisen lainsäädäntökehikon tekoälylle ja kieltää joidenkin tekoälyohjelmistojen käytön kokonaan. Euroopan parlamentin on tarkoitus keskustella muutosehdotuskompromisseista lähiaikoina. Lokakuun lopussa parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta LIBE äänestävät kannastaan, jonka parlamentin täysistunto vahvistanee 9.11.2022. Trilogineuvottelujen odotetaan alkavan joulukuussa 2022.
FiCom on kesäkuussa 2021 antanut lausuntonsa tekoälysäädöksestä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle, minkä lisäksi jäsenemme ovat olleet mukana laatimassa ETNO:n ja GSMA:n yhteistä kantaa aiheesta.
Komission asetusehdotus on tervetullut, mutta monin paikoin epäselvä, ja vaatii tarkennusta. Esimerkiksi tekoälyjärjestelmän määritelmän tulisi kattaa vain järjestelmät, joita voidaan aidosti pitää tekoälynä. Sääntelyn ulkopuolelle tulee rajata sääntöihin perustuvat järjestelmät (ns. sääntöpohjainen automaatio) riippumatta siitä, ovatko säännöt ihmisen määrittelemiä vai onko ne optimoitu datan perusteella. Tämä edellyttää, että järjestelmien tuotokset ovat läpinäkyviä ja ihmisen ennakoitavissa.
Innovaatioita ei saa suitsia liialla sääntelyllä
Tekoälysovellukset ovat keskeisiä telealan innovaatioille, erityisesti kun siirrytään kohti virtualisoituja 5G-verkkoja. Nopeat yhteydet kiihdyttävät palveluiden ja teollisten prosessien digitalisoitumista ja mahdollistavat esineiden internetin (IoT) nopean laajentumisen. IoT-yhteyksien ja -laitteiden tuottamat valtavat datamäärät avaavat puolestaan uusia kasvumahdollisuuksia data-analytiikkaan ja tekoälypalveluihin.
Digitaalisten verkkojen tarjoajat ottavat itse yhä enemmän käyttöön tekoälyratkaisuja, tyypillisesti parantaakseen tehokkuutta ja pienentääkseen verkkotoimintojen hiilijalanjälkeä (esim. ennakoiva ylläpito ja energiatehokkuus). Niillä parannetaan myös kyberturvallisuutta ja asiakaskokemusta sekä mahdollistetaan entistä parempi tuote- ja palvelukehitys. Telealalla tekoälysovelluksia käytetään mm. verkkosuunnittelun ja B2B-myynnin optimointiin, älykkääseen hinnoitteluun sekä asiakaspalveluun. Nämä käyttötapaukset on sallittava jatkossakin.
Teleala on paitsi tulevaisuuden digiyhteiskuntaa muokkaavien teknologisten innovaatioiden ytimessä, myös edelläkävijä läpinäkyvyydessä ja inkluusiossa. Tekoälyn, IoT:n ja 5G:n edistysaskeleet luovat entistä älykkäämpiä yhteyksiä. Käyttäjien luottamuksen säilyminen on ratkaisevan tärkeää, jotta nämä teknologiat voivat tarjota paremmat yhteydet kaikille. Digitaalinen yhteiskunta, jossa kaikki voivat omaksua uusia työkaluja, tarjoaa hedelmällisen maaperän jatkuvalle innovoinnille kaikilla sektoreilla.