EU:n DSM-direktiiviesitys uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta
EU:n tekijänoikeussääntelyssä tulee pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. Sääntelyä ei tule laatia tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin, koska liian yksityiskohtainen sääntely muodostuu ongelmaksi tekniikan ja liiketoimintamallien kehittyessä.
Erityisen tärkeää on pitää kiinni sähköisen kaupankäynnin direktiivissä vahvistetusta tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien vastuuvapaudesta, joka on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä perusta rapautuu, eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun heikentyy olennaisesti.
Esitetyssä muodossaan tekijänoikeusdirektiivi kääntää tekijänoikeuksien tasapainoa lyhytnäköisellä tavalla, joten artiklojen 11 ja 13 osalta tulee huomioida seuraavat seikat:
Artikla 11
Ehdotettu 11 artiklan lehtikustantajien lähioikeus ei ole oikea tapa edistää laadukkaan ja moniarvoisen median digitalisoitumista, koska kustantajat voivat jo nyt neuvotella tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen käytöstä kolmansien osapuolien kanssa. Uuden lähioikeuden lisääminen ei korjaa kuluttajien kulutustottumusten ja mainosmarkkinoiden muutoksista johtuvia kustannusalan rakenteellisia haasteita.
Artiklan muotoilu mahdollistaa epäselvät tulkinnat esimerkiksi katkelmien ja hyperlinkkien käyttämisessä, vaikuttaen yritysten lisäksi aivan tavallisiin internetiä käyttäviin kansalaisiin.
Artikla 13
Ehdotetun 13 artiklan mukaan tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien olisi ryhdyttävä monitoroimaan sisältöä estääkseen sellaisten teosten ja muun aineiston saannin, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet.
Artiklan muotoilu on hyvin epämääräistä ja se jää tulkinnanvaraisiksi. Ehdotettu artikla ei esimerkiksi anna selvyyttä siihen, onko kyseessä muutos sähkökauppadirektiivin 14 artiklan vastuuvapaussääntelyyn, jonka tämänhetkisen muotoilun kanssa ehdotettu monitorointivelvoite ei ole yhteensopiva.
Ehdotettu säännös ei muodosta toimivaa kokonaisuutta voimassa olevan EU:n tekijänoikeussääntelyn eikä välittäjän vastuun sääntelyn tai näihin liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Välittäjille tai hosting-palvelun tarjoajille asetettava monitorointivelvoite on hyvin ongelmallinen EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen sekä sananvapauden suojan kannalta.
Kaikkien alustan käyttäjien aktiivinen tarkkailu automaattisen suodattamisen toteuttamiseksi voisi johtaa täysin laillisen ja alkuperäisen sisällönkin estämiseen ja sensuuriin, vaarantaen eurooppalaisten sisällöntuottajien ja internetin käyttäjien perusoikeudet. Lisäksi tällaisten suodattimien asentaminen aiheuttaisi raskaita velvoitteita erityisesti pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille.
Huonosti valmisteltu sovittelumalli eurooppalaisen välittäjän vastuun ja tekijänoikeuden rajapintaan uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka on omiaan jarruttamaan eurooppalaisten internet-palvelujen kehittymistä ja eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten mahdollisuutta hyötyä digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista.