EU:n elpymistuki jaettava taiten
Suomessa viestintäverkkojen saatavuus on hyvä. 4G-verkko on lähes kaikkien suomalaisten ulottuvilla – se kattaa 99,8 % kotitalouksista. Nopea kiinteä laajakaista on saatavilla kolmeen neljästä suomalaistaloudesta. Noin puolella kotitalouksista on käytössään sekä mobiili että kiinteä laajakaistayhteys.
Suomi on ensimmäinen maa Euroopassa, jossa kaikki tämänhetkiset 5G-taajuudet on huutokaupattu ja verkkojen rakentaminen aloitettu. 5G toimii jo lähes 70 paikkakunnalla. Teleyritysten mukaan 5G-verkko kattaa suomalaiset kotitaloudet valtakunnallisesti vuoteen 2025 mennessä.
Telemarkkinat avattiin Suomessa kilpailulle jo 90-luvulla, ja siitä asti verkkoja on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat viestintäverkkoihin joka vuosi yli 500 miljoonaa euroa. Investoinnit jakautuvat suunnilleen puoliksi kiinteän ja mobiiliverkon kesken. Alan investointiaste on korkea, noin 20 %.
Viime kevät oli viestintäverkoille ennenkokematon testi. Suomalaisten siirtyminen etätyöskentelyyn oli EU-maiden ripeintä, ja sen mahdollistivat paitsi viestintäverkkojen laatu, myös suomalaisten digiosaaminen. Traficomin mukaan viestintäverkkomme selvisivät keväästä hyvin ja kapasiteetti riitti.
Pitkäjänteinen politiikka, eteenpäin katsova toimintaympäristö ja erittäin kilpailtu markkina ovat tehneet Suomesta digitalisaation edelläkävijämaan. Suomi oli tänä vuonna toista kertaa peräkkäin EU:n digivertailun ykkönen.
Panostukset yritysten digihankkeisiin ja sähköisiin palveluihin – laajakaistan kysynnän kasvattajiin
Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan reilut 60 % suomalaisista kotitalouksista ei ole kiinnostunut hankkimaan kiinteää laajakaistaa. Kysynnän puute hidastaa osaltaan investointeja.
Viestintäverkkojen rakentamisen kannalta keskeisintä onkin kysynnän kasvattaminen. Kysyntää edistävät mm. valtion huomattavat panostukset tulevina vuosina sähköisten palveluiden kehittämiseen. Toinen tehokas keino lisätä kiinnostusta huippunopeiden liittymien hankintaan on kohdentaa tukea rakennuttajien sijaan loppukäyttäjälle: tukivaihtoehtona voisi olla palveluseteli Viron tapaan tai kotitalousvähennyksen laajentaminen ja korottaminen nykyisestään. Kestävä kasvu ponnistaa asiakkaista.
EU:n elpymisvarojen kohdentamisessa on korostettu digitalisaation vahvistamista ja vihreää siirtymää. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää tukea yritysten digitalisaatiohankkeita: investoida tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, panostaa asiakaslähtöisiin sähköisiin palveluihin ja toteuttaa suunnitellut hankkeet reaaliaikatalouden ja datatalouden edistämiseksi. Näillä toimilla kasvatetaan myös laajakaistayhteyksien kysyntää.
Elpymisvarojen jakohuumassa on syytä pitää huoli siitä, että yhteiskunta on jatkossakin digikehityksen mahdollistaja ja että markkinaehtoisuus ja kysyntävetoisuus pysyvät digialan menestyksen vetureina. Myös valtiontukisäännökset on pidettävä mielessä EU-rahoituksen ohjaamisessa – elpymisvaiheessa markkinahäiriö on viimeinen asia, jota digiala kaipaa.