EU:n tarjottava tekoälylle suotuisa toimintaympäristö
Trilogineuvottelut tekoälyasetuksesta (Artifical Intelligence Act) alkoivat kesäkuussa 2023. EU:n kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että EU:sta muodostuu tekoälyn kehittämiselle ja soveltamiselle suotuisa toimintaympäristö. Tämä on ollut Suomen kanta koko prosessin ajan.
Selkeä sääntelykehys, oikeudellinen varmuus ja tasapuolinen kilpailuympäristö auttavat lisäämään kuluttajien, julkisen sektorin ja yritysten luottamusta tekoälyyn ja nopeuttavat sen käyttöönottoa. Suomi on ollut ilahduttavan aktiivinen tekoälyasetuksen suhteen, mistä iso kiitos kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.
Komission huhtikuussa 2021 antama asetusehdotus oli monin paikoin epäselvä ja vaati tarkennusta, kuten FiCom eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausui. Prosessin edetessä määritelmät selkenivät jonkin verran. Suomi sai hyvin edistettyä näkemystään, jonka mukaan tekoälyjärjestelmän määritelmän tulisi kattaa vain sellaiset järjestelmät, joita voidaan aidosti pitää tekoälynä.
FiComia on kiinnostanut erityisesti sääntöihin perustuvat järjestelmät (ns. sääntöpohjainen automaatio), koska telealalla tekoälysovelluksia käytetään verkon toimintavarmuuden laaja-alaiseen parantamiseen esimerkiksi automatisoidussa poikkeamatunnistuksessa, AI-avusteisessa juurisyyanalyysissa, ennakoivassa huollossa ja korjauksessa sekä dynaamisessa kapasiteettiallokaatiossa. Näistä voi lukea laajemmin FiComin lausunnosta.
Neuvoston kannassa sääntöpohjainen automaatio onkin suljettu pois tekoälyn määritelmästä, kun taas parlamentin kanta jättää asian jossain määrin avoimeksi. Suomi on suhtautunut varauksellisesti siihen, että asetusehdotuksen soveltamisalaa laajennetaan käsittelyn kuluessa.
Suomen kanta on ollut pragmaattinen myös ns. yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien osalta. Niille asetettavien vaatimusten tulisi päivitetyn Suomen kannan mukaan olla oikeasuhtaisia. Lisäksi tulisi tarkastella kriittisesti, missä määrin korkean riskin järjestelmien vaatimuksia on tarkoituksenmukaista laajentaa yleiskäyttöisiin järjestelmiin. Euroopan parlamentin kannassa esimerkiksi ns. perustamallien tarjoajille asetettaisiin laajempia velvoitteita kuin neuvoston kannassa.
Sosiaalisessa mediassa leviävän, SCSP:n tutkimusta mukailevan diagrammin mukaan Kiina johtaa tällä hetkellä mm. kaupallisten lennokkien ja kehittyneiden akkujen valmistuksessa ja Yhdysvallat mm. fuusioenergiassa ja internetalustoissa. EU johtaa regulaatiossa. Tekoälyssä Yhdysvallat ja Kiina ovat jotakuinkin tasoissa. EU on menettänyt taloudellista merkitystään varsinkin Yhdysvaltoihin nähden, joten emme voi luottaa tekoälyasetuksen ns. Bryssel-efektiin samalla tavalla kuin vaikkapa tietosuojan kanssa. Tekoälyä kehitetään maailmalla joka tapauksessa, ja tekoälyasetusta viimeistellessä päätetään, kehitetäänkö sitä myös Euroopassa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tekoäly mainitaan 11 kertaa. Suomen tulisi jatkossa olla teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti (s. 6), mahdollistaen tekoälyn käytön mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa (s. 39) ja automaattisissa viranomaispäätöksissä (s. 112). Tekoäly tulisi huomioida niin koulutusjärjestelmän kehittämisessä (s. 79), koulutustarjonnassa (s. 114) kuin Natossa profiloitumisessa (s. 161). Tekoälyratkaisujen kaltaisten uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen luo uutta liiketoimintaa, tukee yritysten kilpailukykyä ja helpottaa osaltaan työvoimapulaa. (s. 97).
Hallitusohjelmassa halutaan varmistaa teknologianeutraali ja laajalti automatisaation sekä uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, vastuullisen hyödyntämisen mahdollistava lainsäädäntö (s. 101). Toisaalta digitalisaation ja teknologisen kehityksen luonne vaatii, että sääntelyä päivitetään. Hallitus haluaa vaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannalta edulliseen suuntaan. Hallitus haluaa myös minimoida kansallisen lisäsääntelyn (s. 112).
Hallitusohjelman mukaan EU:n tulee tarjota suotuisa toimintaympäristö tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle (s. 172). Tähän ei voi kuin yhtyä!