Euroopan digitaalinen tulevaisuus, edessä vai takana?

Tietoliikenneverkot – digitalisaation perusta

Kiinteitä laajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 35 prosentilla asukkaista. Niistä surin osa, 61 prosenttia, on DSL-liittymiä. Kaapeliliittymiä on 19 prosenttia, kuituliittymiä 16 prosenttia ja muita liittymiä (esimerkiksi satelliittivastaanotin) neljä prosenttia. Suomessa on kiinteitä liittymiä asukasta kohti laskettuna hieman EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kuituliittymiä sen sijaan huomattavasti enemmän, 48 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. (EU Digital Single Market)Eri tilastojen laskentatavat ja liittymien määritelmät vaihtelevat jonkun verran, joten lukumääriä ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta ne antavat kuitenkin suuntaviivoja.

OECD-maissa laajakaistaliittymä oli viime vuonna keskimäärin 31 prosentilla asukkaista Tämä on jonkin verran vähemmän kuin EU-maissa. Liittymistä 38 prosenttia oli DSL-liittymiä, 33 prosenttia kaapeliliittymiä, 25 prosenttia kuituliittymiä ja muita liittymiä oli neljä prosenttia. (OECD Broadband Portal)

ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä on 14 prosentilla maapallon asukkaista.  Maanosittain laskettuna eniten niitä on Euroopassa, 31 prosentilla asukkaista. Amerikoissa liittymiä on 21 prosentilla, IVY-maissa 19 prosentilla, Aasian ja Tyynen meren alueella 14 prosentilla, Arabimaissa viidellä prosentilla ja Afrikassa vajaalla prosentilla.

Laajakaista (kiinteä ja mobiili) eri alueilla, prosentilla asukkaista*

*) ITU:n tilasto koko maailmasta on arvio. Eri tilastojen luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

Mobiililaajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 96 prosentilla asukkaista, Suomessa osuus on 156 prosenttia.

OECD-maissa keskimäärin mobiili laajakaistaliittymä on 106 prosentilla asukkaista Yli sadan prosentin liittymätiheyden maita Euroopan ulkopuolella ovat Japani, Korea, USA, Australia, Uusi-Seelanti ja Israel.

ITU arvioi mobiililaajakaistaliittymiä olevan maailmanlaajuisesti 69 prosentilla asukkaista. Amerikoissa mobiililaajakaistaliittymä on 97 prosentilla asukkaista, Euroopassa 94 prosentilla, IVY-maissa 79 prosentilla, Aasian ja Tyynenmeren alueella 68 prosentilla, Arabimaissa 63 prosentilla ja Afrikassa 30 prosentilla.

Pelkkä määrä ei riitä, pitää olla myös nopea

Cisco arvioi kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuksien olevan tänä vuonna maailmanlaajuisesti keskimäärin 52,9 Mbit/s. Länsi-Euroopassa niiden arvioidaan olevan vastaavasti 53,2 Mbit/s. Vuodelle 2022 Cisco ennustaa maailmanlaajuiseksi nopeudeksi 75,4 Mbit/s ja Länsi-Euroopan tasolle 76,0 Mbit/s.

Mobiilien laajakaistaliittymien maailmanlaajuisten keskimääräisten nopeuksien Cisco arvioi olevan tänä vuonna 17,7 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 31,2 Mbit/s. Vuoden 2022 ennuste maailmanlaajuisista nopeuksista on 28,5 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 50,5 Mbit/s. (Cisco, Visual Networking Index: Forecast and Trends 2017 – 2022)

Määrä ja nopeus mahdollistavat mobiilidatan kasvun

Mobiilidataa eniten käyttävistä kymmenestä OECD-maasta yhdeksän maata on Euroopasta. Muista OECD-maista mukana on ainoastaan Etelä-Korea, jossa mobiilidataa käytettiin yhdeksänneksi eniten.

Mobiilidatan käyttö OECD-maissa, mobiililaajakaistaliittymää kohti kuukaudessa, gigatavua

Tuoreimpien, vuodelta 2017 olevien OECD-tilastojen mukaan eniten mobiilidataa käytettiin Suomessa, 15,45 gigatavua mobiililiittymää kohti kuukaudessa. Seuraavana oli Itävalta 11,17 gigatavua ja kolmantena Viro 7,16 gigatavua/mobiililaajakaistaliittymä/kuukausi. OECD-maiden keskiarvo oli 2,82 gigatavua, joten Suomessa siirretyn mobiilidatan määrä oli siihen nähden yli viisinkertainen. (OECD Broadband Portal)

Muuttaako 5G painopisteitä?

Viime vuonna Euroopan alueen matkapuhelinliittymistä 46 prosenttia oli 4G-liittymiä. Maailmanlaajuisesti osuus oli 43 prosenttia. Euroopan edellä oli Pohjois-Amerikka 69 prosentilla. Aasian – Tyynenmeren alue oli Euroopan kanssa suunnilleen tasoissa 45 prosentilla.

GSMA ennusteen mukaan vuonna 2025 tulee 5G-matkapuhelinliittymiä olemaan maailmanlaajuisesti 15 prosenttia kaikista matkapuhelinliittymistä. Euroopassa vastaavan osuuden ennustetaan olevan 29 prosenttia. Eniten 5G-liittymiä olisi Pohjois-Amerikassa, 47 prosenttia matkapuhelinliittymistä. (The Mobile Economy 2019, GSMA)

5G-liittymät maanosittain, osuus matkapuhelinliittymistä, prosenttia

Panostetaanko kehittämiseen?

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat OECD-maissa keskimäärin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017. EU-maissa ne olivat keskimäärin 2,1 prosenttia ja Suomessa 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli OECD-maiden yhdeksänneksi eniten.  OECD-maiden suurimmat tutkimus- ja kehittämismenot olivat Koreassa, 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavina tulivat Israel 4,5 prosenttia, Ruotsi 3,3 prosenttia sekä Japani ja Itävalta 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. (OECD, Gross domestic spending on R&D)

Eräiden OECD-maiden tutkimus- ja kehittämismenoja, prosenttia bruttokansantuotteesta

EU-maissa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin asukasta kohti laskettuna rahaa keskimäärin 620 euroa vuonna 2017. Kasvua vuodesta 2013 oli noin 14 prosenttia. Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin rahaa asukasta kohti 1 122 euroa eli noin 55 prosenttia EU-maiden keskiarvoa enemmän.  Suomessa määrä ei kuitenkaan vastaavana viisivuotiskautena ole kasvanut vaan vähentynyt noin yhdeksän prosenttia. (Eurostat)

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti laskettuna Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €