FiCom Forum -aamu: kilpailu kirittää innovaatioihin

Suomi on jo pitkään ollut tasaisen hyvä digipuurtaja, mutta jatkossa se ei riitä. On aika miettiä tavoitteellisempaa otetta digitaalisen kasvun kiihdyttämiseksi. Tarvitsemme investointeja paitsi tuottavuuden kasvattamiseen, myös tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistamiseen. Tuottavuusloikka vaatii myös osaamista.

Elina Ussan moderoimassa FiCom Forum -aamun paneelikeskustelussa 14.3. Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen sekä Google Suomen maajohtaja Antti Järvinen kävivät keskustelua siitä, miltä tilanne innovaatioiden ja investoiden osalta tällä hetkellä näyttää ja miten voisimme houkutella Suomeen lisää niin osaajia kuin sijoittajiakin.

Edellytykset ovat olemassa, mutta mistä kiikastaa?

Euroopan komission vuosittain julkaisema DESI-vertailu kuvaa EU-maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Suomi on menestynyt vertailussa hyvin – olemme olleet kärkisijoilla joka vuosi. Vertailun mukaan suomalaisilla on muita EU-kansalaisia parempi digiosaaminen, ja meillä ICT-alalla työskentelevien osuus työvoimasta on EU-maiden toiseksi suurin, 7,4 %.

EU julkaisee vuosittain myös innovaatiovertailua, jossa verrataan EU-maita 27 eri indikaattorien avulla. Viimeisimmässä vertailussa Suomi sai EU-maista toiseksi parhaat pisteet Ruotsin jälkeen.

Voi siis sanoa, että Suomessa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset innovoida, ja Suomeen kannattaa investoida. Mutta kuten FiCom Forum -aamun keskustelussa kävi ilmi, todellisuus ei ole ihan näin ruusuinen.

Heli Koski, taloustieteen tohtori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja on työssään perehtynyt datatalouteen, kilpailuasioihin ja innovaatiotoimintaan. Koski totesi aluksi, että innovaatiot ja T&K-panostukset ovat merkittäviä tuottavuuskasvun lähteitä. Myös valtio voi kannustaa innovaatiopanostuksiin turvaamalla markkinoiden ja kilpailun toimivuutta – kun kilpailu kiristyy, innovaatiot lisääntyvät.  Lisäksi tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä niiden verotukseen liittyvien tukien oikeanlainen kohdentaminen on tärkeää.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen on profiloitunut vahvasti talouspolitiikan osaajana, ja hänellä on myös taustaa rahoitusalalta. Valtosen mukaan suomalainen ICT-sektori oli 20 vuotta sitten maailman kärjessä, mutta nyt siellä ei enää olla, ja erityisen huolen tulisi kohdistua pk-sektoriin ja sen kasvunäkymiin. Valtonen korosti, että kun yritystoiminnalle annetaan kunnolla tilaa, syntyy kasvua ja innovaatioita.

Googlen maajohtajana vuodesta 2016 toiminut Antti Järvinen totesi, että suurin osa kasvusta suomalaisessa yhteiskunnassa on pk-yritysvetoista. Teknologian hinta on laskenut ja käyttöönotto helpottunut, joten nyt olisi hyvä aika tarttua sen hyödyntämiseen. Pienenä valtiona Suomi voi erottua viennillä, jossa arvonlisä syntyy teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä.

Järvinen korosti, että suurten, Googlen kaltaisten yritysten menestys on täysin riippuvainen pk-sektorin menestyksestä – esimerkiksi Googlella on asiakkaana noin 30 000 suomalaisyritystä, joista 5 000 tuottaa hyödykkeitä ja palveluita vientimarkkinoille.

EU – byrokratian markkinajohtaja?

Vaikka Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö onkin ollut edistyksellinen digisääntelyn kehittämisessä, panelistit pitivät digialaa koskevaa, erityisesti EU:sta tulevaa lainsäädäntöä monimutkaisena ja raskaana, erityisesti pk-yritysten kannalta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että kansallista lisäsääntelyä ei EU-sääntelyn päälle tarvita, vaan lainsäädäntöä tulisi kehittää entistä tehokkaammaksi.

Katso paneelikeskustelu tästä: