Kiinteää, mobiilia vai kumpaakin?

Jotta nykyinen digitaalinen yhteiskunta voi toimia, tarvitaan toimivia viestintäverkkoja. Suomessa mobiililaajakaistan tilanne on loistava, ja kiinteän laajakaistankin osalta olemme hyvää eurooppalaista tasoa.  Tuleva 5G-tekniikka tuo mukanaan yhä parempia ja luotettavampia yhteyksiä. Jotta verkkoja rakentavat teleyhtiöt voivat ennakoida liiketoimintaansa ja varautua tarvittaviin investointeihin, tulee toimiluvat 5G-taajuuksille myöntää jo ensi vuonna.
 

Kuituliittymä tuo kiinteistön nykyaikaan

FiCom Forumin ICT tänään -sisältöpolun paneeli pohti, miten ja millaisissa verkoissa tulevaisuuden bitti liikkuu. Paneeliin osallistuivat verkkotekniikan professori Heikki Hämmäinen Aalto-yliopistosta, Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Telesten markkinointijohtaja Mika Kavanti, yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

Valokuituyhteyksien lisäämisessä suurin ongelma on verkon rakentamisen kalleus. Kuten DNA:n Väisänen totesi, kaikilla operaattoreilla on rajallinen määrä investointirahaa, ja raha kohdistetaan sinne, missä se tuottaa parhaiten. Suomessa on paljon vanhoja pientaloalueita, joissa omakotiasujat eivät ole valmiita sijoittamaan kuituyhteyksiin.

Finnet-liiton Matilaisen mielestä kuituliittymä tulisikin nähdä osana kiinteistön infrastruktuuria, ei niinkään kuluttajatuotteena. Kuituyhteydellä varustettu kiinteistö on nykyaikaa ja kuitu lisää kiinteistön arvoa. Professori Hämmäinen puolestaan näkee, että juuri kodit tulevat toimimaan tulevaisuudessa 5G-verkon tukiasemina.

Operaattoreiden ainutlaatuinen sitoumus lisää nopeita yhteyksiä

Suomalaisista on kattavien verkkojen ja rajoittamattoman datahinnoittelun ansiosta tullut maailman johtavia mobiilidatan käyttäjiä. Uuden sukupolven 5G-tukiasemat tulee puolestaan kytkeä valokuituverkkoon.

Kotimaiset operaattorit tekivät vuosi sitten sitoumuksen rakentaa kiinteää laajakaistaverkkoa miljardilla eurolla seuraavien noin kymmenen vuoden aikana. Investointisitoumus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, kuten Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila omassa FiCom Forum -puheenvuorossaan huomautti. Mittavat investoinnit parantavat laajakaistayhteyksien kapasiteettia ja saatavuutta.

Digitalisaation perusedellytyksen, viestintäverkkojen, rakentaminen ei ole mobiilin ja kiinteän verkon suhteen joko-tai- vaan sekä-että -kysymys. Kuten Telesten Kavanti sanoi, pitkällä tähtäimellä kiinteistöjen liittäminen valokuituverkkoon on tärkeää, mutta siihen asti myös muita vaihtoehtoja on syytä pohtia. Kuluttajat ratkaisevat omalta osaltaan, mikä heille on järkevä ja riittävä ratkaisu.

Paneelin lopuksi sen moderaattori, FiComin toimitusjohtaja Petri Aaltonen esitti toiveen kunnille: sallikaa verkkorakentamisessa uudet matala-asennustekniikat, esimerkiksi mikro-ojitus. Näin nopeutetaan myös kuituverkon levinneisyyttä Suomessa.

Viestintäverkkkopaneelissa  vasemmalta Petri Aaltonen (FiCom), Heikki Hämmäinen (Aalto-yliopisto), Jarmo Matilainen (Finnet-liitto), Ari-Pekka Manninen (LVM), Pekka Väisänen (DNA) ja Mika Kavanti (Teleste).

Petri Aaltonen on FiComin vt. toimitusjohtaja.

Seuraa häntä Twitterissä: https://twitter.com/P_Aaltonen