Miltä televisio näyttää tänään?

Kuka voittaa pelin suomalaisten viihdyttämisestä, kysyttiin Telian televisioliiketoiminnasta vastaavan Henrik Laineen puheenvuoron otsikossa. Laineen vastaus oli, että voittaja on katsoja: sisällön tarjonta on huikeaa - meillä Suomessa on yksi maailman vahvimmista vapaasti katsottavan lineaarisen television valikoimista ja erittäin kattava maksutelevisiotarjonta, joiden lisäksi kasvava joukko globaaleja toimijoita tuo kokonaisuuteen vielä oman lisänsä.

Samaa mieltä oli Yleä muutosten läpi luotsaava Lauri Kivinen, joka totesi, että katsojien ulottuvilla on enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan ennen.

Broadcastista verkkoon

Laineen mukaan television disruptio on vielä alkuvaiheessa: muutoksia on jo tapahtunut, mutta paljon lisää on tulossa, ja tässä suomalaisilla operaattoreilla on suuri rooli. Vaikka lineaarisen television asema kodeissa on edelleen vahva, on OTT-palveluiden kasvu nopeaa, ja erityisesti nuorempien kohderyhmien sitouttamiseksi tarvitaan aivan uudenlaisia sisältöjä ja sisällönkäyttötapoja. Markkinaan on tulossa Facebookin kaltaisia uusia, suuria toimijoita, joten kilpailu katsojan ajasta tulee kiristymään.

Kivinen puolestaan totesi puheenvuorossaan, että nykyinen verkkomainen toimintaympäristö edellyttää on demand -jakelun ja broadcastin parhaiden puolien yhdistämistä. Ylellä painopiste siirtyy jatkossa yhä enemmän broadcastista verkkoon eli kanavilta Yle Areenaan. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu monikanavaisen jakelupaletin tarkoituksenmukainen hallinta.

Hyvä sisältö ratkaisee

Suomalaista sisältöliiketoimintaa rahoittavan ja kansainvälisille markkinoille auttavan IPR.VC-pääomarahaston Timo Argillander korosti, että hyvät sisällöt ratkaisevat kuluttajien ajan ja rahan käytön. Internet muuttaa mediamaisemaa ja alustayhtiöiden asema korostuu. Kun sisällöt ja ilmiöt kulkevat nopeammin ja kansainvälisemmin, haastetaan myös maakohtaisen lisensoinnin mallia. Argillander korosti, että uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on ehdottoman tärkeää, että oikeudet ovat yksissä käsissä. Tuotantojen entistä pidemmän elinkaaren aikana saatavien tuottojen oikeudenmukaiseen jakamiseen on keinonsa.

Argillander muistutti, että menestyvään sisältöön ei ole oikotietä: pohjaksi tarvitaan aina hyvä käsikirjoitus ja kokeneen tekijätiimin laadukas toteutus.

Kotimaiset sisällöt ja niiden rahoitus - miten kakkua kasvatetaan?

FiComin Jussi Mäkinen johti puhetta TV tänään -sisältöpolun paneelissa, jossa pohdittiin kotimaisen sisällön tilaa niin jakelun kuin rahavirtojenkin näkökulmasta. Keskustelemassa olivat sisältöjohtaja Ani Korpela Elisalta, Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko sekä toimitusjohtajat Jarkko Nordlund MTV:stä, Lasse Saarinen Suomen Elokuvasäätiöstä ja Katri Sipilä Teostosta.

Kotimainen elokuva voi hyvin, ja viime vuosi oli ennätyksellinen myös katsojalukujen valossa. Kotimaiset sisällöt siis kiinnostavat katsojia, ja ne ovat merkittävä kilpailuetu kotimaisille toimijoille kansainvälisessä kilpailussa. Jarkko Nordlund ja Lasse Saarinen muistuttivat, että vaikka teatterilla menee hyvin, niin suomalaisen television talous on edelleen taantumassa, ja tuottajien muut tuotot ovat laskusuunnassa.

Millä eväillä kakku kasvaa?

Kaikki panelistit jakoivat käsityksen, että alalla on nyt uutta tekemisen meininkiä ja positiivista virettä, etenkin kun kotimaiset mediatalot ovat kasvattaneet panostuksiaan kotimaiseen viihteeseen ja draamaan. Kasvun eväät olivat panelisteilla hieman eri suuntaiset.

Ani Korpela ja Jarkko Nordlund  katsoivat, että kasvu perustuu suoriin kuluttajamaksuihin. Nordlund korosti avoimen kilpailun merkitystä. Elina Kuusikon lääke oli Pohjoismainen käytäntö kerätä tekijöille tulovirtoja useista eri lähteistä. Tätä varten Näyttelijäliitto on v. 2012 perustanut uuden tekijänoikeusjärjestö Filmexin. Katri Sipilä peräänkuulutti isompaa tekemistä ja laatuun satsaamista kaikilla osa-alueilla, eikä vähiten musiikissa. Sipilä kertoi myös siitä, miten tekijänoikeusjärjestöt ovat kilpailunoikeuden ja eurooppalaisen sääntelyn myötä joutuneet tarkistamaan käytäntöjään ja  tuomaan paljon aikaisempaa enemmän joustavuutta oikeuksien hallintoon, jolloin tekijät voivat sopia valintansa mukaan oikeuksistaan myös suoraan – ohi järjestön.

Kaikki panelistit olivat samaa mieltä siitä, että koko alan tulisi yhdessä keskittyä kotimaisten sisältöjen kakun kasvattamiseen, ei niinkään siihen, miten tuo kakku jaetaan.

Katja Laine on viestinnän ja televisioasioiden koordinaattori FiComissa.

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine