Viestintäala on kasvun moottori, regulaattori sen mahdollistaja

Tiistaina 16.5. järjestetty FiCom Forum 2017 keräsi Helsingin Marina Congress Centeriin lähes 200 suomalaisen ICT- ja sisältöalan päättäjää ja asiantuntijaa.

Suomen Coreper I -suurlähettiläs Minna Kivimäki toi seminaariin Brysselin terveiset. Kivimäen mukaan Euroopalla on kaikki avaimet pärjätä digitalisoituvassa maailmassa. Suomi on digitalisaatiossa Euroopan kärkimaita, mutta ei enää nopein kehittyjä, joten laakereilla ei ole varaa lepäillä.  Suomi hyötyy edelläkävijänä myös EU:n edistysaskelista ensimmäisten joukossa. On tärkeää, että Suomi ja suomalaiset toimijat ovat aktiivisesti vaikuttamassa Brysselin päättäjiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen jatkoi nostamalla esiin suomalaisen viestintäsektorin vahvuuksia ja muistuttamalla, että Suomi sijoittuu hyvin EU:n tietoyhteiskuntavertailussa.

Julkisen sektorin roolia Pursiainen kuvasi mahdollistajaksi ja kehityksen esteiden poistajaksi. Normien purkamisen pääsääntönä hän piti sitä, että pärjätään EU-tasoisella normituksella eikä Suomi-lisiä lainsäädäntöön tarvita.

Tieto hallitsee tulevaisuuden liikenne- ja viestintäinfrastruktuuria. Tulevaisuuden mahdollisuudet piilevät mm. robotisaatiossa, automaatiossa ja tekoälyssä, ja näitä kohti Pursiainen kehotti menemään avoimesti, mahdollisuudet, ei uhkakuvat mielessä.

Tekoälyä ja turvallisuutta

Googlen Iarla Flynn kertoi yhtiön tekemistä panostuksista tekoälyn tutkimiseen ja hyödyntämiseen mm. tietohauissa ja käännöksissä.

Suomea Flynn piti suotuisana toimintaympäristönä ja viittasi Suomen hyvään sijoitukseen DESI-indeksissä, mutta muistutti, että haasteitakin on: 72 % suomalaisista tekee ostoksia verkkokaupasta, mutta vain 17 % Suomen pk-yrityksistä myy verkossa. Toinen Flynnin esille nostama ongelma oli, että vain 6,5 % suomalaisesta työvoimasta on ICT-alan osaajia. Tarvetta olisi enemmälle, joten alan koulutukseen kannattaisi panostaa.

Professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta aloitti korostamalla, että turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja kyberturvallisuuden käsite on muuttumassa - pian puhumme vain turvallisuudesta, joka koskee kaikkia elämänalueita eikä kyber-etuliitettä enää tarvita. Kaiken turvallisuuden ytimessä on luottamus. Luottamus on myös yritysten ja yhteiskuntien tärkeä kilpailutekijä. Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet profiloitua kilpailukykyiseksi maaksi digitaalisen turvallisuuden osalta.

Turvallisuuden näkökulmasta on myös asioita, joita ei välttämättä kannata digitalisoida. Esimerkkinä Limnell mainitsi äänestämisen.

Satavuotias Suomi ja digitaalisen tulevaisuuden haasteet

Satavuotiaankin pitää pysyä digikelkassa ja mieluiten sen ohjaksissa. Päivän päätteeksi seminaarin juontaja Tarja Virolainen johdatti panelistit pohtimaan, miten digitalisaatio ravistelee suomalaista yhteiskuntaa. Vilkkaassa paneelissa keskustelua kävivät FiComin hallituksen puheenjohtaja, Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka, Valtiokonttorin digijohtaja Nina Nissilä, kansanedustaja Jyrki Kasvi sekä start-up -yrittäjä Nelli Lähteenmäki.

Olli Sirkka totesi, että digitalisaation erityispiirre - rajojen ja siilojen rikkominen - on suomalaiselle toimintatavalle haaste. Jyrki Kasvin mukaan yksi Suomen kehitystä jarruttava asia on liiallinen konsensushakuisuus ja kykenemättömyys ripeisiin päätöksiin.

Start-up -maailmassa ei voida odottaa hitainta, vaan tavoitteena on mennä ripeästi eteenpäin ja ohi, huomautti Nelli Lähteenmäki. Tässä tarvitaan jatkuvaa dialogia ja ratkaisujen etsimistä yhdessä asiakkaan kanssa. Edelläkävijyys vaatii rohkeutta - aina ei voida jäädä odottamaan, että kaikki ehtivät mukaan muutokseen.

Myös Nina Nissilä piti suomalaisia hiukan liian varovaisina: meillä on paljon sanontoja, joissa varoitellaan ottamasta askelia väärään suuntaan. Vähättelemme itseämme herkästi ja markkinointitaidoissamme on hiomista.

Jyrki Kasvi nauratti yleisöä toteamalla, että Suomi ei pelastu sillä, että viedään lypsyrobotit pois ja jaetaan tilalle lypsyjakkaroita. Sen sijaan kaikki työpaikat, jotka voidaan digitalisaatiolla tappaa, pitää tappaa. Vain näin luodaan uusia töitä.

Lopuksi keskusteltiin vielä koulutuksen tärkeydestä: tärkeinä taitoina tulevaisuuden työelämän kannalta pidettiin mm. matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, yrittäjätaitoja sekä kykyä asioiden luovaan yhdistelemiseen. Globaali kilpailu lisääntyy ja siihen pitää kyetä vastaamaan. Lähteenmäki muistutti, että on tärkeää opettaa lapsille myös teknologiatonta läsnäoloa.

Katja Laine on viestinnän ja televisioasioiden koordinaattori FiComissa.

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine