FiComin mukana tietoyhteiskunnasta digi-Suomeen
”Suomeen on perustettu uusi elinkeinopoliittinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö, jonka nimi on Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto (TTK). Järjestö aloittaa virallisesti toimintansa ensi vuoden alusta. Järjestö on rakenteeltaan ja toiminnaltaan edelläkävijä Euroopassa.” Näin kerrottiin 23.11.1999 päivätyssä tiedotteessa. FiCom – joksi lyhenne TTK pian muutettiin – oli syntynyt.
Finnet-liiton hallituksen
puheenjohtaja.
”2000-luvun alussa, FiComin perustamisen aikaan, ICT-alan hypetys oli suurimmillaan, ja meillä oli siirrytty rajoittuneesta kilpailusta täysin avoimiin markkinoihin”, muistelee FiComin ensimmäinen toimitusjohtaja Reijo Svento.
”Silloin myös havaittiin, että tietoliikenne- ja IT-ala konvergoituvat vahvasti keskenään. Oli sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita, ja alan merkitys oli kasvamassa voimakkaasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Syntyi tarve alan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestölle.”
Alun perin viisitoista yritystä perusti järjestön, jonka tarkoitukseksi määriteltiin mm. jäsentensä yhteisten etujen edistäminen ja tietoliikenteen aseman vahvistaminen yhteiskunta- ja talouselämässä sekä tietoyhteiskunnan kehittäminen eurooppalaisten vapauksien hengessä.
Digitaalisuudesta arkipäivää
Reijo Svento luotsasi FiComia sen perustamisesta vuoden 2015 syksyyn, jolloin hän siirtyi työsopimuksensa mukaisesti eläkkeelle. Viidentoista toimitusjohtajavuoden aikana maailma muuttui.
”Yhteiskunnan kaikkien osien eli julkisen sektorin, yritysten ja kansalaisten päivittäiset toiminnot digitalisoituivat voimakkaasti. Digitaaliset palvelut yleistyivät, ja aktiivinen kansanosa oppi käyttämään erilaisia digitaalisia päätelaitteita hyvin kattavasti. Kansainvälisyyden ja erityisesti EU:n merkitys kasvoi voimakkaasti sekä taloudessa sekä regulaatiossa”, Svento kertoo.
2000-luvulla syntyi asioita, jotka ovat tänään itsestäänselvyyksiä: esimerkiksi sosiaalinen media eri alustoineen, Applen uudet laitteet iPhone ja iPad sovelluksineen sekä mobiilit laajakaistaverkot, jotka levittivät internetin käyttömahdollisuuden kaikkialle.
”Alallahan vain muutos on pysyvää. Kehitys on enemmänkin jatkumo kuin joukko erillisiä virstanpylväitä. Erikseen voi toki mainita mobiilipuolelta eri G:t sekä kuituliittymien lisääntymisen ja esimerkiksi alan yhteisponnistuksena aikaansaadun Mobiilivarmenteen. Alettiin myös puhua tekoälystä, pilvipalveluista ja kybervaaroista. Älykkään liikenteen ja teknisesti kehittyneen terveydenhuollon tuleminen oli jo vahvasti näkyvissä.”
Myös televisiolähetykset digitalisoituivat ja levisivät perinteisten antenni- ja kaapelitelevisioverkkojen lisäksi laajakaistaverkkoon. Vuonna 2008 Suomen Kaapelitelevisioliitto ry. lakkautettiin, ja sen toiminnot liitettiin FiComiin, jolloin järjestön edunvalvonta laajeni koskemaan tv-toimialaa. Lineaaristen tv-lähetysten rinnalle alkoi syntyä suoratoistopalveluja, ja teleoperaattoreiden liiketoiminta laajeni myös sisältötoimialalle.
Lainsäädännön suurponnistus: tietoyhteiskuntakaari
Viestintäsektoria koskeva lainsäädäntö oli vuosien aikana hajaantunut useiksi eri laeiksi, jotka olivat jopa keskenään ristiriitaisia. Lainsäädännön hahmottaminen alkoi olla ongelmallista. FiComin aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisällytettiin tavoite koota viestintää säätelevä lainsäädäntö yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Lakipakettia valmisteltiin poikkeuksellisen avoimessa prosessissa, ja lopulta syntyi 352 pykälän kokonaisuus, joka sai nimekseen tietoyhteiskuntakaari. Uudistus oli kansainvälisestikin ainutlaatuinen.
”Kyllä yksi ficomilainen kymmentä virkamiestä vastaa”
Reijo Svento määrittelee FiComin luonnetta elinkeinopoliittisena edunvalvontajärjestönä: ”FiComin toiminnan ominaispiirre on korkeatasoinen asiantuntemus. Töitä ei tehdä kurttu otsassa, mutta hoidettavat asiat ovat vakavia ja merkityksellisiä.”
Joitain huvittavia sattumuksia vuosien varrelta on kuitenkin jäänyt mieleen. Yksi sellainen liittyy juuri tietoyhteiskuntakaareen.
”Olin sopinut silloisen liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiurun kanssa hallituksen huoneeseen tapaamisen, jossa oli tarkoitus käydä ns. viimeiset väännöt eduskuntaan tulossa olevasta tietoyhteiskuntakaaresta. Aloitettuamme alkoi huoneen ovi käydä tiuhaan tahtiin. Ilmeni, että ministeri oli sopinut heti palaverimme perään viimeisen yhteisen kokouksen hallituksen esitystä valmistelleiden liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten kanssa. He muodostivat yhdessä ministerin kanssa pöydän toiselle puolelle laajan kaaren. Itse istuin yksin toisella puolella. Silloin oli jo pakko lainata Tuntematonta sotilasta hieman mukaillen. Totesin: “Kyllähän minä kymmentä LVM:läistä vastaan, mutta toivottavasti ei tule sitä yhdettätoista.” Jäin jännittyneenä odottamaan vieläkö ovi aukeaa…”
Alan jatkumolle tyypillisesti tietoyhteiskuntakaari muuttui laiksi sähköisen viestinnän palveluista, jota uudistetaan parhaillaan.
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n perustamisen taustahenkilöitä yhteiskuvassa
Alh. vas. Kalevi Suortti, Reijo Svento, Kurt Nordman, Harri Holkeri, Aulis Salin, Asko Saviaho, Pyry Lautsuo