Hallitusohjelman digihankkeisiin tarvitaan vauhtia
Digitalisaatio on vahvasti esillä pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Digitalisuuteen viitataan ohjelmassa eri yhteyksissä 57 kertaa. Aihe myös läpileikkaa tasapuolisesti eri toimialat. Suurin osa digihankkeista etenee valtionhallinnossa omaa verkkaista tahtiaan. Hankkeita on edistetty myös erilaisin selvityksin, ja hallitus on esimerkiksi esittänyt EU:n elpymistukiarahoituksen kohdentamista reaaliaikatalouden toimenpiteisiin.
Suomi haluaa hallitusohjelman mukaan olla kokoaan suurempi kansainvälinen vaikuttaja. Digiasioissa meillä on siihen suorastaan velvollisuus, koska Suomi on komission digitalisaatiomittauksissa Euroopan kärkimaa ja siten suunnannäyttäjä. Vaikuttajan rooli vaatii nykyistä aktiivisempaa EU-politiikkaa ja kykyä verkostoitua muiden teknologisesti kehittyneiden maiden kanssa. Asioita on edistettävä yhteisrintamassa.
Digikehitystä säädellään EU:ssa – aktiivinen panos tarpeen
Euroopan unionissa on meneillään useita digialaa koskettavia lainsäädäntöhankkeita. Osa niistä, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen lisäksi laadittu sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy), on jo vuosia pyörinyt EU:n eri hallintoelimissä. Myös digijättien asemaan halutaan EU:ssa puuttua regulaation keinoin. Matkapuheluita ja mobiilidatan käyttöä koskevaa verkkovierailusääntelyä päivitetään parhaillaan. Sen suhteen on oltava tarkkana, etteivät eteläiset jäsenmaat rakenna roaming-sääntelystä itselleen rahastusmallia.
Viimeisen kahden vuoden aikana EU on herännyt tai herätetty huolehtimaan myös kyberturvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja lainsäädännön yhtenäistämisestä. Suomi ei valitettavasti näyttäydy hankkeissa vahvana vaikuttajana, ja paljon peräänkuulutettu yhteistyö digipolitiikassa edistyneiden maiden kanssa on jäänyt vaille intohimoa.
Yhteismarkkinan toimivuuden takaamiseksi EU on kuitenkin digialan lainsäädännön keskeisin rakentaja. Suomen kaltaisen teknologisesti kehittyneen maan näkökulmasta EU-lainsäädännöstä puuttuu usein edistyksellisyyttä. Valitettava esimerkki komission vanhakantaisesta ajattelusta on esitetty valtiontukien sääntely. Siinä laajakaistatukea koskevasta sääntelystä poistettaisiin teknologianeutraalius.
Sanojen ja tekojen oltava samansuuntaisia
Ongelmatonta ei asioiden edistäminen toki ole kansallisestikaan. Esimerkiksi tuoreessa EU-selonteossaan Suomi tuo esiin monia edistyksellisiä ajatuksia unionialueen kehittämiseksi. Niistä yksi keskeinen on innovaatioiden ja investointien edistäminen teknologianeutraalisti. Täysin tämän vastaisesti hallitus on ilmoittanut muuttavansa laajakaistatuen kohdentamista niin, että jatkossa tukea on mahdollista saada vain valokuituhankkeille.
Uskottava EU-politiikka edellyttää johdonmukaisuutta myös kotimaassa.
Siilot kumoon, tilalle kokonaisvaltainen digijohtaminen
Hallitusohjelman puolivälitarkastelussa digihankkeisiin pitäisi polkaista kunnolla vauhtia. Verkkainen tahti ei ole kunnianhimoinen, ja hallinnonalojen väliset yhteishankkeet ovat jumissa. Esimerkiksi digi-infrastrategian toimeenpanossa ei ole tapahtunut käytännöllisesti katsoen mitään. Strategiassa listatut toimet ovat useiden eri hallinnonalojen välisiä. Kun niiden tilannetta tiedustelee, siilojen vaikutuksen todella huomaa: yhdelle hallinnonalle merkittävät strategian kohdat eivät toiselle ole priorisoinnissa tärkeitä.
On välttämätöntä, että digitalisaation edistäminen nähdään jatkossa kokonaisvaltaisena. Hallinnonalojen siilot täytyy raivata pois jarruttamasta kehitystä. Yksi keino tähän olisi yhdistää valtiovarainministeriön ICT-asiat, työ- ja elinkeinoministeriön yrityspuolen digitalisaatiota kehittävät toimet sekä liikenne- ja viestintäministeriön viestintäasiat omaksi kokonaisuudekseen niistä vastaavan ministerin alaisuuteen. Vastuuministerin tueksi luotaisiin vielä digitalisaatiota edistävä ministeriryhmä, jossa koordinoitaisiin kaikkien hallinnonalojen digikehitystä.
Omalla painollaankin asiat toki kehittyvät, ja edistyksestä huolehtivat ennen kaikkea yritykset. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin järkevää, että valtio panostaisi ICT-alaan sen merkityksellisyyden vaatimalla tavalla. Suomella on metsien lisäksi vahvat tulevaisuuden edelläkävijäkortit: erinomainen digi-infra ja innovatiivinen ICT-ala.