HbbTV: enemmän kuin telkkari
Mikä ihmeen hybridi-tv, kysyttiin taannoin iltapäivälehtien palstoilla ja Twitterissä, kun suositun viihdeohjelman juontaja kehotti katsojia ottamaan esille television kaukosäätimen, painamaan sinistä nappia ja osallistumaan ohjelman kulkuun äänestämällä suosikkinsa jatkoon.
Kyse on 2010-luvun taitteessa alkunsa saaneesta Hybrid Broadcast Broadband TV -standardista (HbbTV), jonka avulla televisiolähetysten yhteyteen saadaan lisättyä saumattomasti lisätoiminnallisuuksia, kuten lisätietoa, sponsori- ja yhteistyökumppanisisältöä, äänestyksiä ja arvontoja.
Interaktiivisella televisiolla on pitkä ja osittain surullinenkin historia. Ensimmäinen yritys, MHP, ei saanut tuulta purjeisiinsa. Teknologia ei ollut riittävän kypsää, eikä palveluista saatu riittävän sujuvia. Päätelaitetukikin jäi vaillinaiseksi. Toisin on nyt: laajakaista on käytännössä levinnyt jokaiseen torppaan, ja televisioiden ominaisuudet mahdollistavat laajat lisäpalvelut.
HbbTV-standardi perustuu koeteltuihin selaintekniikoihin ja hyödyntää osittain vuosikymmeniä sitten kehitettyjä DVB- ja MPEG-standardeja. Tämän ansiosta HbbTV-yhteensopivan päätelaitteen kehittäminen on edullista ja teknisesti yksinkertaista. Tällä hetkellä käytännössä 100 % Suomessa ja Euroopassa myytävistä televisioista on HbbTV-yhteensopivia. Standardi on laajasti tuettu myös Euroopan ulkopuolella, kuten Malesiassa, Singaporessa ja Australiassa.
Suomessa HbbTV on ollut tuotannossa vuodesta 2012 alkaen, ensin Digitan operoimassa maanpäällisessä tv-verkossa vähitellen laajentuen myös Telian, DNA:n ja Elisan kaapeliverkkoihin. Sovelluksia on saatavilla suomalaisilla vapaan jakelun kanavilla sisältäen Areenan, Ruudun, mtv:n ja C Moren ohjelmakirjastosovellukset.
Kaupallisilla kanavilla on jo totuttu alussa mainittuihin ns. ohjelmakohtaisiin sovelluksiin. Näitä on nähty mm. Putouksen, TTK:n, Voice of Finlandin, Idolsin, jääkiekon MM-kisojen ja Big Brotherin yhteydessä. Juuri ohjelmakohtaisuus on HbbTV:n suurin etu verrattuna perinteisiin “SmartTV”-sovelluksiin, jotka sovitetaan erikseen jokaiselle päätelaitteelle ja joiden kautta lähinnä katsotaan lisää tv-ohjelmayhtiöiden sisältöjä. Ohjelmakohtaisella lisäpalvelulla saadaan ohjelman ystäville tarjottua aitoa lisäsisältöä, ja osallistumisaktiivisuus on sovelluksilla huomattavan korkea, jopa 60 %.
HbbTV-standardia kehitetään aktiivisesti, ja spesifikaatiosta on julkaistu jo puolentusinaa versiota vuosien mittaan. Uuden version yhteydessä julkaistaan aina myös ns. Test Suite, jonka avulla selain- ja laitevalmistajat voivat varmistua toteutustensa oikeellisuudesta. Test Suitea kehitetään HbbTV Associationin sateenvarjon alla, järjestön jäsenten rahoittamana. Test Suiten lisäksi testimateriaalia on tuotettu mm. premium-sisältöjen suojauksen (DRM) ja adaptiivisen videosoiton (DASH) testaamiseen.
Kiinnostava ominaisuus, jota on viime vuosina voimakkaasti kehitetty, on ns. kohdennettu mainonta (Targeted Advertising). Ohjelmien ja sisältöjen yhteyteen voidaan myydä mainontaa jopa käyttäjäkohtaisesti, kun tavallisen televisiolähetyksen mainoskatkot havaitaan HbbTV-sovelluksessa, ja mainossovellus käynnistää personoituja mainoksia valtakunnallisten tai alueellisten mainosten ajaksi. Teknologiaa on onnistuneesti hyödynnetty jo mm. Saksassa ja Espanjassa, ja Suomessakin asiasta on käyty teknisiä keskusteluita.
Sofia Digital on jo yli kymmenen vuoden ajan kehittänyt HbbTV-sovelluksia ja taustajärjestelmiä, ja näitä on toimitettu ympäri maailman. Suomessakin lähes kaikki television lisäpalvelut ovat Sofia Digitalin toimittamia. HbbTV on laajasti käyttöönotettu standardi, joka on lunastanut televisio-ohjelmien lisäpalveluille jo 20 vuotta sitten asetetut toiveet ja unelmat.
Lisätietoja: hbbtv.org
Teksti: Juha Joki, Director, Broadcast and Testing, Sofia Digital