HD-siirtymä tarvitsee määräpäivän

Antennitelevisioverkon siirtyminen kokonaan HD- eli teräväpiirtoaikaan parantaa televisiokuvan laatua ja lisää lähetyskapasiteettia. Katsojalle ehkä kuitenkin tärkeämpää on, että se tuo myös nykyaikaiset palvelut jokaisen ulottuville. Antenniverkon HD-siirtymälle tulee sopia päivämäärä mahdollisimman pian.

Televisio on suomalaisille edelleen tärkeä: katsomme perinteisiä televisiokanavia edelleen keskimäärin 2 tuntia 47 minuuttia päivittäin. Antennitelevisioverkossa on tällä hetkellä tarjolla parisen kymmentä vapaasti vastaanotettavaa ja yli 30 maksu-tv-kanavaa. Uuteen lähetystekniikkaan siirtyminen toisi laadukkaampien TV-palveluiden lisäksi mukanaan myös paljon muuta: esimerkiksi erilaiset uutispalvelut, kansalaisen tietopalvelut, vaaratiedottamisen sekä erityisesti ikäihmisille suunnatut palvelut tuttuun televisioympäristöön, kertoi Digitan tv- ja videojakeluliiketoiminnasta vastaava johtaja Teppo Ahonen FiCom Forum -aamussa. Samalla se myös lisäisi laajakaistayhteyksien kysyntää koko maassa.

Digita on osana huomattavan markkinavoiman (HMV) sääntelyprosessia tehnyt liikenne- ja viestintävirasto Traficomille oman ehdotuksensa siirtymän toteutuksesta. Digitan tavoitteena on ollut tarjota sitoumuspaketti, jota kaikki osapuolet eli niin Digitan asiakkaat, kuluttajat, Traficom kuin Digita itse pitävät tehokkaana, oikein kohdennettuna ja kohtuullisena. Prosessi on vielä kesken, ja olisikin toivottavaa saada siihen pikainen ratkaisu, sanoi Teppo Ahonen.

Uusi vastaanotin mahdollistaa uudet palvelut

Siirtymistä uuteen tekniikkaan ovat hidastaneet mm. sen mukanaan tuomat riskit tv-yhtiöille. Vaikka suurin osa suomalaiskatsojista on jo hankkinut nykyaikaisen tv-vastaanottimen, kaikilla ei sellaista vielä ole. Jotta uudella tekniikalla lähetetyt kanavat näkyvät, on televisiossa oltava siihen soveltuva viritin. Kaikki markkinoilla olevat uudet televisiot ovat jo tällaisia. Tyypillinen tv-vastaanotin on tänä päivänä 55-tuumainen äly-tv, jossa on hybridi-tv-ominaisuudet sekä valmiudet HD-vastaanottoon, kertoi Ahonen.

Jotta kansalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus niin tv-palveluihin kuin muihinkin tv- ja laajakaistaverkon kautta saataviin palveluihin, on tärkeä saada siirtymä toteutettua ripeästi. Antenni-tv on myös erittäin energiatehokas tapa jaella perinteisiä, aikaan sidottua tv-sisältöä, muistutti Ahonen.

Hybridi-tv yhdistää netin ja television

Noin puolet Suomen kotitalouksista katselee televisioita antenniverkon ja puolet kaapeli-tv-verkon kautta. Tämän lisäksi noin 600 000 vapaa-ajanasuntoa vastaanottaa antenni-tv-lähetyksiä.

Hybridi-tv nivoo yhteen perinteisen televisiokanavan ja nettisisällöt. Verkkoon kytketyn äly-tv:n kaukosäätimellä katsoja voi osallistua tv-ohjelmaan esimerkiksi äänestämällä tai seuraamalla ohjelman some-virtaa. Hybridi-tv näyttää helposti ohjelmaan liittyviä lisätietoja, tai sen avulla voi vaikka siirtyä jatkamaan ohjelman katselua suoratoistopalvelun puolelle. Aktiivisten hybridi-tv-laitteiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun palvelut lisääntyvät, ja nyt niitä on kuukausittain noin 800 000.

Suomalaisille tv-yhtiöille hybridi-tv luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi kohdennetun mainonnan ja erilaisten sponsoroitujen palvelujen myötä. Hybridi-tv tukee kotimaista tv-mediaa, parantaa kotimaisen television elinvoimaa ja tekee siitä yhä kilpailukykyisemmän suhteessa kansainväliseen kilpailuun, korosti Teppo Ahonen.

Digitan tv- ja videojakeluliiketoiminnasta vastaavan johtajan Teppo Ahosen esityksen pääset katsomaan kokonaan täältä:

FiCom Forum -aamussa Digitan Teppo Ahosen puheenvuoron loppuun tuli chattiin yleisökysymys, joka jäi vaille vastausta, kun tilaisuus oli jo päättymässä. Pyysimme Teppoa vastaamaan kysymykseen tässä.

Mitkä ovat pääerot Digitan ja kaapelitelevisio-operaattorien välillä? Mikä on veikkaus katsojien jakautumiseen näiden jakeluteiden välillä 2030?

Antenni- ja kaapelioperaattoreiden rooli tv-jakelussa on samanlainen: molemmat toimivat kotimaisten tv-kanavien teknisinä jakelijoina. Kiinteistöt tekevät jakelutievalintansa sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaista kussakin tapauksessa esimerkiksi maantieteellisen sijainnin, yhteyksien saatavuuden ja muiden tietoliikenneyhteyksien järjestämisen suhteen. Antennivastaanotto on usein omakotitalo- ja harvaanasutuilla alueilla tarkoituksenmukaisin tapa järjestää televisiovastaanotto, kun taas tiheään rakennetuilla alueilla kaapeli-tv on yleisempi.

Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa tuskin tulee tapahtumaan kovin suuria muutoksia, vaan tilanne pysynee aika lailla nykyisellään: noin puolet suomalaista kotitalouksista vastaanottaa televisiolähetykset antenniverkosta ja noin puolet kaapeliverkosta. Lisäksi osa hankkii iptv-palveluita, jotka puolestaan ovat pääosin päällekkäisiä em. jakeluteiden kanssa.

Sari Laine-Lassila, viestintäpäällikkö, FiCom ry