Hei, sinä digiosaaja – Suomi tarvitsee sinua!
Ammattitaitoisen työvoiman riittävyydestä on tullut keskeinen tekijä Suomen kilpailukyvylle. Kaikki toimialat digitalisoituvat, joten ICT-osaajia tarvitaan paitsi digialalla, myös kaikkialla muualla. Osaajapula uhkaa jo kansantalouttamme.
Suomella ei ole varaa jäädä teknologisen kehityksen jälkeen. Olemme kansainvälisesti vahva digimaa. Tämän osoittaa mm. Euroopan maiden digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä mittaava DESI-indeksi, joka ykkösenä olimme jälleen tänä vuonna.
Yhteiskunta asettaa toimillaan digikehityksen raamit ja tekee kehityksen mahdolliseksi. Yritykset ovat digitalisaation käytännön toteuttajia. Suomen kunnianhimoinen tavoite on nostaa tuotekehitys ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokansantuotteesta alle kolmesta prosentista neljään. Yli puolet TKI-rahoituksesta tulee yrityksistä. Tarvitaan siis elinvoimaisia yrityksiä, joilla riittää tarpeeksi osaajia tavoitteen toteuttamiseksi.
Samaan aikaan kuitenkin merkittävä määrä työvoimaa eläköityy ja ikäluokat pienenevät. Jäsenyrityksistämme esimerkiksi Ericsson kertoo tunnistavansa jatkuvan tarpeen uusien osaajien löytämisessä, mutta myös jo työelämässä olevien kannustamisessa elinikäiseen oppimiseen.
FiComin jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella eniten tarvetta on kyber- ja data-analytiikkaosaajille. Arviot ICT-alan osaajapulan suuruudesta vaihtelevat. FiComin jäsenyrityksissä näkemys on, että alalle tarvitaan vuosittain noin 20 000 työntekijää lisää. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuu alle 5000 osaajaa vuosittain. Yhtälö on kestämätön.
Ratkaisuista on kuitenkin yhteinen näkemys: tarvitaan lisää koulutuspaikkoja ja opiskelijoita, muuntokoulutusta, elinikäistä oppimista sekä ulkomaisia osaajia, joiden Suomeen tulosta pitää tehdä mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa.
Opiskelijat ovat voimavara
Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita on saatava lisää. Tällä hetkellä ammattikorkeassa ja yliopistoissa on alan opiskelijoille vajaa kymmenen tuhatta aloituspaikkaa. Tarve olisi tuplamäärälle.
Opiskelijoita on rekrytoitava myös ulkomailta. Suomen on näyttäydyttävä paitsi houkuttelevana vaihtoehtona tulla opiskelemaan, myös paikkana, jonne halutaan jäädä töihin. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että täällä opiskelleet saavat opintojen päätyttyä oleskelu- ja työluvat automaattisesti. On hukkaan heitetty investointi kouluttaa Suomessa ihmisiä, joille ei anneta mahdollisuutta jäädä maahan töihin. Suomen Digikompassissa tavoitteeksi on asetettu 15 000 opiskelijaa vuoteen 2030 mennessä. Heistä 75 % jäisi tavoitteen mukaan tänne töihin.
On myös tärkeää tarkastella, opiskellaanko yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa oikeita asioita. Teknologia kehittyy nopeasti, ja varmasti myös opintopuolella on haaste pysyä muutoksessa mukana. Osaamisen taso on kuitenkin varmistettava ja opintojen sisältöjä arvioitava säännöllisesti.
On oltava sekä veto- että pitovoimaa
Monien käytännön toimien lisäksi vaaditaan myös johdonmukaista politiikkaa. Pääministeri Marinin hallitus on esittämässä maastapoistumisveroa ja ulkomaisten keikkatyöntekijöiden ansioverotuksen kiristystä. Jos Suomeen halutaan ulkomaisia osaajia, tällaiset esitykset eivät todellakaan edistä tavoitetta. Suomi on yksi maa lukuisten muiden joukossa, ja meidän pitää kilpailla parhaista osaajista kaikin mahdollisin keinoin.
Paitsi Suomen, myös yritysten on huolehdittava sekä veto- että pitovoimastaan. Yrityksen arvot painavat työpaikan valinnassa. Esimerkiksi vihreä siirtymä ja sen edistäminen antaa työntekijöille mahdollisuuden olla kehittämässä asioita, joilla on merkitystä. DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen kehottaakin varmistamaan, että organisaation tarkoitus eli missio luo merkityksellisyyden jokaiselle työntekijälle.
Veikkauksen tekemä kysely osoittaa, että palkkaa tärkeämpiä kriteereitä työpaikkaa arvioitaessa ovat työyhteisöön ja olosuhteisiin liittyvät seikat. Hyvä työilmapiiri on selvityksen mukaan ict-osaajalle työpaikan tärkein asia. Sen eteen kannattaa ponnistella, sillä yritysten – ja sitä kautta Suomen – menestys lähtee osaavasta henkilöstöstä.
Techrekry-paneelikeskustelun tallenteelta voit käydä katsomassa, millä muilla keinoin ICT-alan ammattilaiset houkuttelisivat alalle lisää osaajia.