Heikot matemaattiset taidot uhkaavat Suomen menestystä
Matemaattisen osaamisen yli vuosikymmenen jatkunut heikkeneminen on johtanut osaajapulaan Suomessa. Myös matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoima on kriisissä, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.
Mitä elämämme olisi ilman syöpä- ja tehohoitoja, langattomia yhteyksiä ja karttapalveluita tai ksylitolia? Nämä ja lukuisat muut hyvinvointia ja työtä luovat asiat pohjaavat vahvaan tuotekehitykseen, osa jopa täysin suomalaisiin innovaatioihin. Suomen menestys on ollut kautta aikain vahvasti sidoksissa teknisiin innovaatioihin.
Suomen sijoitus Pisa-tuloksissa on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 alkaen kaikilla tutkimuskierroksilla. Suhteellisesti eniten sijoituksemme on pudonnut matematiikan osaamisessa. Heikentyvä osaajien laatu näkyy työvoimamme peruspilarissa, suomalaisten osaamispulassa, joka on omiaan vaikeuttamaan jo nyt laajamittaista osaajapulaa.
Osaajapula on jo nyt talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme uusia huippuosaajia, jotta tulevaisuuden teknologiainnovaatiot eivät ole uhattuna. Julkisen sektorin panostusten nosto T&K-resursseihin ei yksin riitä, sillä osaajien riittävyys vaikuttaa suoraan siihen, miten yritykset ja elinkeinoelämä investoivat T&K-toimintaan.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin viime vuoden lopulla tehdyn arvioinnin mukaan erityisesti matematiikan osaamisen taso on laskenut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2000. Arvioinnissa todettiin, että osaamisen taso on aidosti laskujohteinen riippumatta esimerkiksi koronapandemiasta johtuvista syistä.
Kevään 2022 yhteishaussa oli 3167 luonnontieteiden aloituspaikkaa. Vain 2 994 aloituspaikkaan valittiin minimivaatimukset täyttäviä opiskelijoita, joista entistä vähemmän – vain 2 307 henkilöä ottivat luonnontieteen opiskelupaikan vastaan. Luonnontieteellisten alojen vetovoima on kriisissä. Selvää on, että kriisi ei ratkea opiskelupaikkoja lisäämällä.
Matematiikan oppimistulosten nostaminen vaatii toimia meiltä kaikilta ja joka sektorilla: matematiikan valmiuksia tulee laajentaa ainakin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alakoulun opetuksen osalta. Luokanopettajakoulutusta on täydennettävä siten, että jokaisella tulevalla luokanopettajalla on valmiudet opettaa matematiikkaa. Toisen asteen opettajille tarjottavan matematiikan lisäkoulutuksen saatavuutta on parannettava ja koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tuettava, jotta nuorten ymmärrys koulussa opitun, oman talouden hallinnan ja tulevan työelämän välillä vahvistuu.
Isojen tavoitteiden ja toimien ohella on muistettava, että jokainen meistä voi omalta osaltaan olla kannustamassa nuoriamme matematiikassa, sen opiskelussa ja hyödyntämisessä. Erityisesti tytöt voivat kiinnostua matematiikasta, kun he ymmärtävät, että se on yksi avain myös maailman pelastamiseen!