Helsingin tavoitteena maailman paras digi-infra

”Kaupunki haluaa olla aktiivinen digitaalisen infran edellytysten varmistamisessa. Tämä tarkoittaa prosessien sujuvoittamista ja viranomaisohjauksen kehittämistä, mutta erityisesti suunnitelmallista yhteistoimintaa digitaalisen infran toimijoiden kanssa”, sanoo Helsingin kaupungin katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtaja Jyrki Paavilainen.

Mikä merkitys viestintäverkoilla on kaupungin näkökulmasta?

Erityisesti kaupungistumisen myötä Helsinki on siirtynyt paikallisesta kilpailusta kohti entistä kansainvälisempää kilpailua. Myös kaupungin digipalveluita verrataan parhaisiin kansainvälisiin esimerkkeihin ja tämä asettaa odotustason korkealle.

Viestintäverkoissa liikkuu jatkossa myös huomattavasti nykyistä enemmän dataa. Yhä useampi kaupungin tai muun toimijan tarjoama palvelu toteutetaankin hyödyntämällä verkkoa. Siksi on välttämätöntä ylläpitää ja jatkuvasti uudistaa verkkoa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.

Viestintäverkkojen avulla varmistetaan osaltaan myös se, että kaupungin palvelut ovat kaikkien saatavilla. Viestintäverkot mahdollistavat jatkossa yhä enemmän uusia palveluja. Kattava ja kehittyvä viestintäverkko on siten tärkeä osa kaupungin strategiaa – Maailman toimivin kaupunki.

Kuinka kaupunki voi parhaiten edistää digitaalisen infran rakentamista?

Viestintäverkot, kuten muu verkostoinfrakin, on jo vuosikymmeniä sijoitettu lähtökohtaisesti katurakenteeseen. On oletettavaa, että tarve erilaisten verkkojen rakentamiselle lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Kaupungin tulee kuitenkin kadunpitäjänä huolehtia verkostojen toteuttavuuden lisäksi myös katutilan käytöstä ja omaisuudenhallinnasta.

Kaupunki haluaa edelleen olla aktiivinen digitaalisen infran edellytysten varmistamisessa. Tämä tarkoittaa prosessien sujuvoittamista, viranomaisohjauksen kehittämistä mutta erityisesti suunnitelmallista yhteistoimintaa digitaalisen infran toimijoiden kanssa. Meidän tulee yhteistyössä laatia tulevaisuuskuva ja sitä kautta määrittää ne toimenpiteet, miten jo rakennetuille ja rakentuville alueille mahdollistetaan toimiva ja muuntojoustava infra. Asiaa on jo lähdetty tarkastelemaan Hernesaaren projektialueen osalta.

Helsinki on saanut kehuja Yhteinen kunnallistekninen työmaa -hankeen prosessista. Miten hyviä menettelytapoja voisi levittää muuallekin?

Vuosikello-menettely on monistettavissa minne tahansa. Eri toimijoiden tavoitteet, jotka konkretisoituvat hieman eri tahdissa rakentamiseksi tulee saada riittävän näkyviksi hyvissä ajoin. Kaikkea tietoa ei aina pystytä jakamaan, mutta alustavienkin suunnitelmien läpikäynti yhdessä edesauttaa yhteisten hankkeiden muodostumista. Tätä ilosanomaa voisivat viedä tahoillaan eteenpäin myös viestintäverkko-operaattorit.

Onko verkkojen yhteisrakentamisessa joitain haasteita? Miten niitä voi parhaiten ratkaista?

Helsingin tiivis kantakaupunki on poikkeuksellinen toimintaympäristö mille tahansa rakentamiselle. Ja käytännössä kaikki katurakennus ja –saneeraushankkeemme ovat yhteisrakentamista. Vanhojen katurakenteiden aukikaivamisen yhteydessä löytyy väistämättä ns. yllätyksiä, jotka tulee ratkaista nopeasti kaikkien toimijoiden yhteistyönä työmaan etenemisen ja haittojen vähentämisen näkökulmasta. Yhteisrakentamista voidaan edelleen kehittää tiiviimmällä rakentamisen valmisteluvaiheella, olipa kyse sitten yksittäisestä katuhankkeesta, aluerakentamisesta tai mittavasta allianssi-hankkeesta.

Lisäksi tulee tarkastella, kuinka esimerkiksi viestintäverkkojen mahdollisiin tulevaisuuden laajennus- ja kehittämistarpeisiin voitaisiin varautua ennakkoon.

Millaiset tavoitteet Helsingillä on digi-infran suhteen?

Meillä on jatkossa maailman paras digi-infra ja jatkuvasti syventyvä yhteistyö digi-infran toimijoiden kanssa.