Hyvinvointialueet jo lähtökohdiltaan digisolmussa?

Vahva sähköinen tunnistaminen hoituu Suomessa esimerkillisesti moniin muihin EU-maihin verrattuna. Meillä yli 90 prosentilla kansalaisista on käytössään joko pankkitunnukset tai Mobiilivarmenne. Mahdollisuudet kehittää digitaalisia sote-palveluja ovat Suomessa lähtökohtaisesti erinomaiset.

Viiden suurimman puolueen aluevaaliohjelmissa digitaalisuus nousee esiin erityisesti tarpeena laajentaa ja kehittää lääkärien etävastaanottoa. Teknologian hyödyntäminen, digi- ja liikkuvat palvelut nähdään aivan oikein kustannustehokkaina ratkaisuina. Kaikki, mikä on digitalisoitavissa, pitää digitalisoida. Ennakoivat ja dataa hyödyntävät käyttäjäystävälliset sähköiset palvelut antavat mahdollisuuden uusiin toimintatapoihin, vapauttavat resursseja, henkilöstöä ja aikaa ja auttavat näin palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.

Tietojärjestelmäuudistus ennakoitua kalliimpi rasti

Sähköisten palveluiden perusta ovat yhteentoimivat ja kattavat tietojärjestelmät. Tietojärjestelmien rakentaminen uusille hyvinvointialueille nykyisten, eri kunnissa käytettyjen hajanaisten järjestelmien korvaajiksi vaatii merkittäviä investointeja. Kaksikymmentäyksi hyvinvointialuetta aloittaa toimintansa tammikuussa 2023, ja silloin tärkeimpien tietojärjestelmien pitää jo toimia. Tuoreen kyselyn perusteella alueet arvioivat tarvitsevansa työhön yhteensä yli miljardi euroa. Valtio on kuitenkin varannut sote-uudistuksen ICT-rahoitukseen vain 440 miljoonaa.

Kustannusarvioiden ero on huomattavan suuri, työmäärä valtava ja aika välttämättömien tietoteknisten muutosten tekemiseen hyvin lyhyt. Tämä on erittäin haastavaa uudelle hallintoportaalle. Aluevaaliohjelmissa asia on nostettu voimakkaasti esiin, ja riittäviä resursseja tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja digitalisaation toteuttamiseen vaaditaan jopa hallituspuolueiden ohjelmissa.

Haastavaa on myös löytää niukkuuden markkinoilta osaajia toteuttamaan massiivinen uudistus. Edessä on ennennäkemätön julkisen hallinnon rekrytointitarve. Riskinä on, että jo olemassa oleva osaajapula entisestään pahenee ja muodostaa pullonkaulan yleiselle digikehitykselle.

Tekoäly ja pilvipalvelut voitava hyödyntää

Teknologia mahdollistaa ennakoivan tiedolla johtamisen ja digitaaliset tilannekuvat myös hyvinvointipalveluihin. Valtavan urakan helpottamiseksi tarvitaan nopeasti selkeät ohjeistukset ja periaatteet automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn hyödyntämisestä. Pilvipalvelujen pitää olla aina ensisijainen valinta niiden dynaamisen skaalautuvuuden, joustavuuden ja jatkuvan kehittymisen vuoksi. Nämä hankkeet ovat kuitenkin valtioneuvostossa hajallaan ja vielä hoitamatta.

Puliveivausta hankinnoilla?

Kuntien ja muun julkishallinnon halu ostaa palveluita in-house-yhtiöiden kautta sen sijaan, että ratkaisut hankittaisiin kilpailluilta markkinoilta, on valitettavaa Suomen kokonaisedun kannalta. Kehitys on synnyttänyt kymmenien in-house-yhtiöiden joukon, ja myös Helsingin kaupunki aikoo perustaa oman in-house-yhtiön digitaalisten peruspalveluiden tuotantoa varten.

Niin kuntien kuin tulevien hyvinvointialueidenkin in-house-yhtiöt vääristävät kilpailua. Niiden erityinen asema tarkoittaa käytännössä ohituskaistaa muihin palveluntarjoajiin verrattuna. Tämä vääristää markkinoiden toimintaa ja sulkee ne muilta sekä tuo uuden lisäkerroksen hankintaketjuun. Markkinoiden ulossulkemisen myötä julkinen toimija menettää pahimmillaan myös otteen teknologian nopeaan uudistumiseen, skaalausmahdollisuuksiin ja isojen markkinatoimijoiden tarjoamiin volyymietuihin.

Kilpailuneutraliteettia ei hyvinvointialueillakaan saa unohtaa, vaan tasapuolinen kilpailuasetelma yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä on turvattava. Kilpailu lisää verorahojen käytön tehokkuutta ja edistää innovaatioita. Veronmaksajalle in-house-toiminta voi tulla kalliiksi; kilpailua välttämällä saatetaan ostaa palvelu huomattavasti yli markkinahintojen.

Kuten valtion ja kuntienkin, myös hyvinvointialueiden pitää olla toimintojen mahdollistajia – niiden on huolehdittava tasapuolisesta toimintaympäristöstä ja kannustettava uusiin innovaatioihin. Yritykset ovat digikehityksen toteuttajia.

Töitä uusilla hyvinvointialueiden valtuutetuilla todella riittää.