ICT-ala on ratkaisijan paikalla

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo piti FiCom Forum -aamussa 1.11.2022 avauspuheenvuoron, jossa hän nosti esille digialan merkityksen energiakriisin ja kiertotalouden ratkaisuissa sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Ministeri huomautti kuitenkin, että myös alan oma hiilijalanjälki ja muun muassa kasvava elektroniikkajätteen määrä tarvitsee huomiotamme.

“Aikamme suuriin kysymyksiin kuuluu, miten pystymme pysäyttämään ilmastokriisin ja luontokadon. Me päättäjät voimme luoda raameja, mutta teidän päässänne syntyvät innovaatiot, jotka todella tekevät muutoksen todeksi. Ja usein tuntuu siltä, että elinkeinoelämän suunnalta vauhti olisi paljon suurempikin kuin poliittiset päätökset mahdollistavat.

Sen lisäksi, että pitkälti fossiilisen energian kalliista hinnasta johtuvan energiakriisin ratkaiseminen edellyttää hajautettua uusiutuvaa energiaa, ICT-ala on ratkaisijan paikalla.

Digitalisaatio muun muassa mahdollistaa uusiutuvan sähkön laajamittaisen hyödyntämisen ja auttaa ylläpitämään sähköverkon vakautta. Älyn mahdollistama jousto on yhä tärkeämpää sähköverkoissamme, sillä vuorokaudenajalla ja säällä on suuri vaikutus uusiutuvan sähkön tuotantoon. Kysyntäjousto on olennaista myös laajemminkin. Sähköverkkojen ohella äly on tulossa avuksi myös kaukolämpöverkkojen kysyntäpiikkien hallinnassa.

ICT-ratkaisut mahdollistavat energiankulutuksen hallintaa ja energian säästöä monella eri tasolla. Älykkäillä ratkaisuilla voidaan esimerkiksi ohjata energiankäyttöä ja säästää energiaa laajoissa teollisuusprosesseissa, mutta toisaalta myös jokainen meistä voi älypuhelimesta tarkistaa, milloin sähkön hinta ja kysyntä ovat suurimmillaan. Jos ei seinänaapureista tarvitse välittää, voi pyykinpesukoneen laittaa pyörimään vasta yöllä. Eikä siellä saunassakaan ole välttämättä pakko käydä vilkkaimpana hetkenä lauantai-illalla.

Kuten olen monta kertaa todennut, paras sähkölasku on sellainen, jota ei koskaan tule. Sen lisäksi että yritykset tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja kuluttajille, voi kulutusta optimoida myös omassa toiminnassa ja bisneslogiikassa. Esimerkiksi viime viikolla uutisoitiin automaattisen kysyntäjouston käyttöönotosta suuressa osassa sähköautojen julkisista latauspisteistä Suomessa.

Energiasektori ei toki ole ainoa ala, jolla digitalisaatio auttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Digitalisaatio mahdollistaa myös materiaalien resurssiviisaan käytön ja kierron sekä uudet jakamistalouden toimintamallit.

Toimivaa, resursseja tehokkaasti säästävää kiertotaloutta ei saada aikaan ilman digitalisaatiota. Samoin kuin energian kohdalla, ratkaisut ulottuvat kuluttajien kännyköissä olevista, vaikkapa yhteiskäyttöisen kulkuneuvon applikaatioista laajoihin, eri teollisuudenalojen välisen materiaalikierron ratkaisuihin.

Digitaaliset alustat voivat toimia materiaalien markkinapaikkoina ja edistää markkinoiden syntymistä sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Näiden alustojen välistä tietojen jakamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen parantaa. Näen laajemminkin yhtenä isona talousjärjestelmän uudelleenvirityksen tarpeena sitä, että siirrymme kaikessa taloudellisessa toiminnassa kiertotalouden mukaiseen ajatteluun. Kun Suomi on vihreän siirtymän etujoukossa, saamme Suomeen myös uusia investointeja ja työpaikkoja.

Hyvät foorumin osallistujat, jotta voimme rakentaa polun kestävään yhteiskuntaan, meidän pitää tietää, mitä reittiä pitkin se polku kulkee, ja mitä polun reunuksilta löytyy.  Tarvitsemme ymmärrystä ympäristön ja ekosysteemien tilasta, ja siinä auttavat erilaiset kaukokartoituksen ja automatisoidun mittaamisen välineet ovat keskeisiä. Samoin tarvitaan laajamittaista datan hyödyntämistä ja mallintamista. Digitalisaatio on siis ehdottomasti tarpeen, kun ihmistoimintaa pyritään sovittamaan maapallon kantokyvyn rajoihin.

Myös alan omalla sähkön ja materiaalien käytöllä on huomattava vaikutus

En halua maalata kuitenkaan liian ruusuista ja helppoa kuvaa tästä muutoksesta. ICT-alankin kohdalla on huomioitava, että myös alan omalla sähkön ja materiaalien käytöllä on huomattava vaikutus.

Kaikista irvokkaimmassa esimerkki lienee kryptovaluutat. Viime vuonna nimittäin uutisoitiin, että pelkästään Bitcoin kuluttaa jo enemmän sähköä kuin Norjan valtio. Louhinta ei myöskään korvaa jo olemassa olevaa rahajärjestelmää, eikä sillä siten voida osoittaa olevan ilmastohyötyä samalla tavoin kuin vaikka työmatkojen korvaamisella etäkokouksilla.

Datakeskusten, verkkojen ja laitteiden energiatehokkuus on kyllä parantunut teknologioiden kehittämisen ansiosta, ja Suomessa on hyviä esimerkkejä energiatehokkaista datakeskuksista ja verkkoteknologioiden kehittämisestä. Kuitenkin vaikkapa yhä suuremmat ja tarkemmat näytöt ja alati kasvava datan määrä edelleen kasvattavat alan sähköntarvetta.

Sähkö- ja elektroniikkaromu ovat maailman vauhdikkaimmin kasvava jätteen laji ja laitteissa tarvitaan sähköistyvälle yhteiskunnalle kriittisiä harvinaisia metalleja. Meidän olisi saatava järjestelmä sellaiseen asentoon, että näitä metalleja ei kaivettaisi neitseellisesti, vaan ne kiertäisivät käytössä uudestaan ja uudestaan.

ICT-palvelujen ja ohjelmistojen energiatehokkuuden kehittämisessä ollaan vasta alussa. Toisaalta Suomella digitalisaation kärkimaana on tähän varmasti paljon annettavaa. Ehkä tämänaamuisessa foorumissakin tullaan keskustelemaan siitä, miten Suomi voisi olla vihreän koodaamisen etujoukoissa ja synnyttää alan kestävyyttä edistävää liiketoimintaa.

Suomi on halunnut olla ensimmäisten joukossa myös tarkastelemalla kansallisesti ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia – niin myönteistä kädenjälkeä kuin kielteistä jalanjälkeäkin.

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia julkaistiin viime vuonna eri hallinnonalojen, yritysten, järjestöjen ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Keskeinen huomio onkin, että ICT-alan ympäristötyö tehdään pitkälti muualla kuin valtionhallinnon tasolla: yritysten ja tutkimuslaitosten työnä. Strategian julkaisun jälkeen ICT-alan ympäristötyö on jatkunut vauhdilla eteenpäin. Yliopistoilla on käynnissä mielenkiintoista tutkimusta erityisesti palvelujen energiatehokkuuden kehittämisestä ja valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintana julkaistaan vielä tänä vuonna uraauurtavia laskelmia julkisten palvelujen digitalisaation ilmastovaikutuksista. Järjestöt ja yritykset ovat myös olleet aloitteellisia erityisesti ilmastoratkaisuja tuottavien ratkaisujen kehittämisessä ja järjestäneet kilpailuja ratkaisujen kehittämiseksi. Tämä on tervetullutta.

Vihreässä siirtymässä on laajemminkin nousemassa merkittäväksi kysymykseksi osaajapula ja tarve kohdentaa tuota osaamista nimenomaan ilmastoratkaisujen tuottamiseen. Tämä on yksi keskeinen syy sille, miksi olen peräänkuuluttanut tarvetta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksille.

Hyvät kuulijat, on varmasti tarpeen edelleen keskustella siitä, mihin Suomen tulisi erityisesti panostaa jatkossa ICT-alan ilmasto- ja ympäristötyön suhteen ja missä meidän erityiset vahvuutemme ovat. Sen tiedämme, että yksi vahvuustekijä on tiedossa, eli jokainen tässäkin tilassa läsnä oleva. Toivotankin teille hyvää foorumia näiden asioiden parissa ja muutoksen todeksi tekemässä.”

Tallenne ministeri Ohisalon puheenvuorosta: