ICT-alan ilmastovaikutusten seuranta tarvitsee dataa
Energiatehokkuusdirektiivi on otettu uudelleentarkasteluun. Tämän taustalla on Euroopan unionin laaja säädösehdotuspaketti Fit for 55, jossa ehdotetaan muutoksia kaikkiin ilmaston kannalta keskeisiin EU-säädöksiin.
Suomi on ensimmäinen EU-maa, jossa on laadittu ICT-ilmastostrategia. Yksi keskeisistä strategian havainnoista oli, että EU:ssa ei tällä hetkellä ole vertailudataa ICT:n ilmastovaikutuksista. Direktiivi on tässä askel oikeaan suuntaan.
Digitalisaatio vaatii energiaa
Digitalisaation edetessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra (mm. tukiasemat ja datakeskukset) kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei siis ole realistista tavoitella ICT-alan energiankulutuksen laskua. Sen sijaan on keskityttävä fossiilittoman energian riittävän saannin turvaamiseen, energian kulutuksen kasvun hillitsemiseen ja direktiivin tavoitteiden mukaisesti energiatehokkuuden kehittämiseen. Direktiivi on peruslähtökohdiltaan hyvä ja kannatettava.
ICT-alan ilmastovaikutusten – niin hiilijalanjäljen kuin -kädenjäljenkin – kokonaiskuvaan tarvitaan dataa. Energiatehokkuusdirektiiviin tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteismitallisia lukuja, joita voi verrata keskenään. Tämä taas vaatii EU:ssa yhteisesti sovitut käytänteet.
Ilmastovaikutusten mittaamisessa avoimuus on erittäin tärkeää, ja sitä halutaan toimialalla edistää. Mittariston luominen vaatii yrityksiltä investointeja, mutta lähtökohtaisesti vaatimukset nähdään liiketoimintaa vastuullisempaan suuntaan ohjaavana mahdollisuutena.
Tietoliikenneverkkojen energiatehokkuuden kehitys erittäin nopeaa
Tietoliikenneverkkojen energiatehokkuuden paraneminen on hyvä esimerkki positiivisesta markkinavetoisesta kehityksestä. Suomen teleoperaattoreiden verkoissa mobiilidatan määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2020. Datan siirron energiatehokkuus on samalla parantunut huomattavasti: siirretyn datan ominaissähkönkulutus on laskenut vuoden 2014 tasosta yli 86 % vuoteen 2020.
Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.
Sähköverouudistukseen myös 0,5 MW pienemmät datakeskukset mukaan
Suomessa vuoden 2022 alusta voimaan tulevassa sähköverouudistuksessa kannustetaan datakeskusten hukkalämmön talteenottoon. Olisi perusteltua, että sähköverouudistus (datakeskusten siirtäminen sähköveroluokkaan II) koskisi myös alle 0,5 MW:n datakeskuksia, joissa syntyy hyötylämpöä.
Luontevana jatkona tulisi alempi sähköverokanta ulottaa koskemaan koko digitaalista infraa. Tämä kannustaisi osaltaan verkkoinvestointeihin Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi, kun tietoliikenneverkkojen tarvitseman sähkön hinta ei nousisi investointien esteeksi.
Datakeskuksien tiedot turvattava
Direktiiviehdotuksen mukaan perustietoja datakeskuksista kerättäisiin melkoisesti: keskuksen nimi, omistajan ja operaattorin nimi sekä kunta, jossa keskus sijaitsee, sen lattiapinta-ala ja asennettu sähköteho.
Näiden tietojen raportointi on mahdollista, mutta niiden turvallinen varastointi ja julkisuusperiaatteet on tarkkaan arvioitava. Datakeskusten yksityiskohtaiset tiedot ovat liikesalaisuuksia, ja myös turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulma tulee ottaa huomioon.
Komission lainsäädäntö- ja toimivaltaa ei pidä kasvattaa eikä keskittää
Valitettavan usein komission toimivaltaa direktiiviuudistusten yhteydessä pyritään kasvattamaan. Niin energiatehokkuusdirektiivissäkin. Delegoidun säädös- ja täytäntöönpanovallan antamiseen komissiolle tulee suhtautua erittäin kriittisesti, koska silloin markkinoiden kansalliset erityispiirteet jäävät huomioimatta. Delegoitu säädösvalta ohittaa parlamentaarisen säädösmekanismin (trilogit) ja keskittää norminantovaltaa yksinomaisesti komissiolle.