ICT-opintojen hakijamäärät kasvaneet, alan valmistumisaste keskivertoa matalampi

ICT-ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Alan korkeakouluopintojen aloituspaikkoja on lisätty viime vuosina, ja hakijamäärät alan tutkintoihin ovat kasvaneet, mutta opiskelijoista vain alle puolet valmistuu tutkintoonsa. FiComin tietopankista voit lukea lisää ICT-alan työllisistä ja koulutuksesta.

ICT-alalle tarvitaan runsaasti uusia osaajia

Kysyimme syyskuun alussa FiComin jäsenyrityksiltä, millaisiin asiantuntijatehtäviin ne arvioivat tarvitsevansa työvoimaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Eniten tarvetta on kyber- ja data-analytiikkaosaajille. Lue lisää!

Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaiseman Kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeiden tutkimus – hankkeen loppuraportin mukaan Suomessa on tarve 6 000–13 000 uudelle kyberturvallisuuden osaajalle. Kyberturvallisuuteen keskittyvät yritykset tarvitsevat noin uutta 4 000 osaajaa. Muiden yksityisten ja julkisten toimijoiden tarve on 1 000–4 000 päätoimista ja 1 000–5 000 oman toimen ohella kyberturvallisuuden parissa työskentelevää osaajaa.

Ohjelmisto- ja e-business ry:n puheenjohtaja Rasmus Roiha arvioi Taloustaidon haastattelussa (12.10.2021), että ohjelmisto- ja it-palveluyhtiöt pystyisivät palkkaamaan 10 000–15 000 työntekijää lisää, jos sopivia osaajia löytyisi. Osaajapulaa pahentaa Roihan mukaan se, että yritykset hakevat tehtäviin erityisesti kokeneempia osaajia.

Teknologiateollisuus ry:n ylläpitämä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden yritysten osaamistarpeista. Teknologiateollisuuden arvion mukaan sen jäsenyritykset tarvitsevat noin 3 200 uutta ICT-alan osaajaa vuosittain. Teknologiateollisuus ry arvioi, että uusilta ICT-alan osaajilta vaaditaan aiempaa korkeampaa koulutusta – korkeakoulutettujen osuus uusien osaajien tarpeesta on noin 80 %. Tarkemmin osaajatarpeen koulutusjakaumaa on eritelty alla olevassa graafissa.

Teknologiateollisuuden arvio ICT-alalle tulevien osaajien koulutustarpeesta

Graafin lähde: Osaamispulssi, Teknologiateollisuus

ICT-alan korkeakouluopintojen aloituspaikat ja hakijamäärät kasvaneet

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on koostettu tilastoja eri alojen hakijoista ja aloituspaikoista. Hakijoiden määrä on noussut kaikilla koulutusasteilla, erityisesti ICT-alan ammattikorkeakoulututkintoihin. Aloituspaikkojen määrä on kasvanut kaikilla koulutusasteilla: vuonna 2017 aloituspaikkoja oli yhteensä 5 868 ja vuonna 2022  niitä oli 7 522. Vuonna 2022 AMK-tutkintojen aloituspaikkojen lukumäärä kuitenkin pieneni 12 % edellisvuoteen verrattuna ja ylempien korkeakoulututkintojen aloituspaikkojen määrä pieneni 20 %.

ICT-alan hakijat, aloituspaikat sekä hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 2017–2022

Hakijatilastot taulukkomuodossa

Lähde: Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu

ICT-opiskelijat valmistuvat keskivertoa harvemmin ja hitaammin, siirtyminen työelämään ilman tutkintoa ei korostu tilastoissa

Tilastopalvelu Vipuseen on kerätty myös vuosittaisia tietoja opiskelijoiden opintojen kulusta. Tilastoista huomataan, että ICT-alan opiskelijoiden valmistumisaste on kaikkien opiskelijoiden keskiarvoa matalampi. Keskimäärin joka yhdeksännen tutkinto jää suorittamatta alan vaihdon vuoksi, lähes neljäsosa siirtyy työelämään ilman tutkintoa ja joka kymmenennen tilanne on tarkastelujakson pääteeksi jokin muu. ICT-alan korkeakouluopiskelijoista YAMK-tutkinnon aloittaneilla on korkein valmistumisaste.

Matalaa valmistumisprosenttia selitetään usein sillä, että ICT-alan opiskelijoista merkittävä osa siirtyy oman alan töihin ennen kuin saa tutkintonsa opiskeltua loppuun. Tilastojen valossa työelämään siirtyminen ilman tutkintoa ei korostu alanvaihtoon ja muihin syihin verrattuna, lukuun ottamatta YAMK-opiskelijoita, joille alanvaihto tai muut syyt ovat vähäisiä. Tilastoissa ei kuitenkaan näy, mikäli opiskelija työskentelee samalla, kun on kirjoilla korkeakoulussaan. Voi siis olla, että opintojen viivästymisen taustalla on työskentely omalla tai muilla aloilla.

ICT-alan AMK-tutkinnon aloittaneista 39 % oli valmistunut viimeistään viiden vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. 32 %:lla tutkinto oli viiden vuoden kuluttua vielä kesken, 10 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 10 % siirtynyt työelämään ilman AMK-tutkintoa.

ICT-alan AMK-tutkinnon aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

AMK-opiskelijoiden valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

ICT-alan YAMK-tutkinnon aloittaneista noin 64 % on valmistunut tutkintoon viimeistään viiden vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. 9 %:lla tutkinto oli viiden vuoden jälkeen vielä kesken, 2 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 21 % opiskelijoista siirtynyt työelämään ilman YAMK-tutkintoa. YAMK-opiskelijoiden valmistumisaste on ICT-alan korkeakouluopiskelijoista korkein

ICT-alan YAMK-tutkinnon aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

YAMK-opiskelijoiden valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

ICT-alan ylempään yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta aloittaneista 31 % oli valmistunut tutkintoon viimeistään seitsemän vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. 18 %:lla tutkinto oli vielä kesken, 19 % oli lopettanut opinnot kandidaatiksi valmistumisen jälkeen, 11 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 17 % siirtynyt työelämään ilman tutkintoa.

ICT-alan yliopistotutkinnon* aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

*) Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen

Yliopisto-opiskelijoiden* valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

*) Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen

Lähde: Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu