Irti vanhasta – rohkeasti kohti uutta
Suomi on EU-vertailun mukaan digikehityksen kärkimaa. Meillä on tehty paljon asioita oikein; poliitikot ja virkamiehet ansaitsevat kiitoksen edistyksellisestä asenteestaan ja päätöksenteostaan. Päättäjiltä tarvitaan myös rohkeutta päästää irti vanhasta, jotta uudet innovaatiot ja entistä paremmat palvelut saavat tilaa.
Digikehitys on keino säilyttää elinvoima tulevaisuuden Suomessa. Yhteiskunta luo raamit ja mahdollisuudet kehitykselle, jonka yritykset toteuttavat. Digitalisaatio tarjoaa välineitä järjestää julkisten palveluiden rakenteita tavalla, joka tukee ja sujuvoittaa kansalaisten arkea. Samalla kehitys mahdollistaa myös mm. etätyön ja monipaikkaisen asumisen.
Teknologia ei ole itseisarvo vaan kehityksen välikappale. Sen avulla parannetaan kansalaisten palveluita monipuolisesti. Ennakoivat ja dataa hyödyntävät käyttäjäystävälliset sähköiset palvelut luovat mahdollisuuden uusiin toimintatapoihin, jotka taas vapauttavat resursseja ja antavat henkilöstölle aikaa palvella asiakkaita entistä paremmin. Digitaalisten ratkaisujen avulla vähennämme myös ilmastokuormaa.
Kolme esimerkkiä, joilla raivataan tietä uudelle
1. Digitaaliset palvelut ensisijaisiksi
Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari peräänkuuluttaa suunnanvaihdosta: Suomessa tulisi lisätä viranomaisten mahdollisuuksia käsitellä ja ratkaista asioita vain digitaalisesti. Viranomaisten pitäisi voida tehdä ja lähettää ratkaisut ainoastaan sähköisesti kaikille niille, jotka pystyvät digiasiointiin.
Verohallinnon mukaan Suomalaiset ovat huomattavasti jäljessä muita Pohjoismaita siirtymisessä täysin sähköiseen veropostiin.
Vapaaehtoisuus digipostiin siirtymisessä ei Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikuran mukaan Suomessa toimi. ”Koska emme pääse paperista eroon, jotkut veroasiointia helpottavat kehityshankkeet eivät etene. Paperimaailmassa toimiminen on hidasta.”
Muutoksen läpivienti vaatii poliittista tahtoa.
2. 3G-verkon alasajo ja taajuudet uusiin tarpeisiin
Kaikki Suomessa toimivat mobiilioperaattorit, DNA, Elisa ja Telia, ovat kukin päättäneet tahoillaan sulkea 3G-verkon vuoden 2023 loppuun mennessä. 2G-, 4G- ja 5G-verkot jäävät toimimaan normaalisti.
Alasajon myötä taajuuksia ja resursseja vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön sekä muille uusille tekniikoille, joiden kehittämiseen yritykset siirtävät vapautuvia resurssejaan. Vuoden 2020 lopulla 3G-verkossa siirrettiin enää vain muutamia prosentteja kaikesta asiakkaiden käyttämästä mobiilidatasta.
Vapautuvat taajuudet ovat kohdennettavissa uudelleen vuonna 2024.
3. Television antenniverkko tukemaan uutta
Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kotitaloutta, joissa televisiolähetykset vastaanotetaan vain antenniverkon kautta. Lisäksi antenni-tv:tä katsotaan yli 600 000 vapaa-ajan asunnossa. Jo jonkin aikaa on valmisteltu antenniverkon siirtymistä pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja entistä laajemman kanavatarjonnan. Katsojalle ehkä kuitenkin tärkeämpää on, että se tuo myös nykyaikaiset palvelut jokaisen ulottuville.
Televisio on suomalaisille edelleen tärkeä: perinteisten tv-kanavien parissa vietetään keskimäärin yli 2,5 tuntia päivässä. Antennitelevisioverkossa on tällä hetkellä tarjolla parisen kymmentä vapaasti vastaanotettavaa ja yli 30 maksu-tv-kanavaa. Uuteen lähetystekniikkaan siirtyminen toisi laadukkaampien TV-palveluiden lisäksi mukanaan myös paljon muuta: esimerkiksi erilaiset uutispalvelut, kansalaisen tietopalvelut, vaaratiedottamisen sekä erityisesti ikäihmisille suunnatut palvelut tuttuun televisioympäristöön.
Noin 77 prosentilla pelkästään antennijakelun piirissä olevista kotitalouksista on jo nyt päätelaite, jolla on mahdollisuus katsoa teräväpiirtolähetyksiä ja hyödyntää uusia palveluita.
Radiotaajuudet ovat käytössä kulumaton luonnonvara, mutta niitä ei kuitenkaan riitä määrättömästi kaikille. Taajuuksia tarvitsee televisio- ja radiolähetysten lisäksi esimerkiksi jatkuvasti kehittyvä mobiililaajakaista, joten niiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta. DVB-T2-lähetystekniikan sekä kuvan ja äänen entistä tehokkaamman pakkaustekniikan avulla taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, joista suurin osa on teräväpiirtotekniikkaa.
Antennitelevision siirtymisajankohta kokonaan uuteen lähetystekniikkaan odottaa vielä lopullista päätöstä.