Junakuuluvuus ja pelimerkit sen parantamiseen
Junakuuluvuuden kehittäminen tukee valtion aktiivista raidepolitiikkaa ja liikkuvaa monipaikkaista työtä. Se edistää pendelöintiä, kiihdyttää vihreää siirtymää, parantaa pitkäjänteisesti infrastruktuuria ja vahvistaa yhteiskunnan digitalisaatiota. Yhteiskunnan kannalta hyödyt ovat kiistattomat.
Operaattoreiden toimilupaehtojen mukaisesti 4G-verkko kattaa Suomen rautatiet. Juna on mobiiliverkon toimivuuden kannalta kuitenkin yksi haastavimmista ympäristöistä. Junan metallirakenne eristää ulkopuoliset radiosignaalit, kuten matkustajien matkapuhelimien yhteyden tukiasemiin. Signaali pääsee junaan sisälle käytännössä vain ikkunoiden ja ovien kautta.
Juniin on vuonna 2011 asennettu VR:n ja teleyritysten yhteistyönä junavahvistimet/junatoistimet, joiden tehtävänä on poistaa metallikuoren aiheuttama signaalihävikki ja näin parantaa yhteyden laatua. Henkilöliikenne on sittemmin avautunut kilpailulle, ja nykyisen käytännön mukaan esimerkiksi sisäkuuluvuuden varmistaminen rakennuksissa on omistajan vastuulla.
Yli kymmenen vuotta on mobiiliteknologian kehityksessä pitkä aika, ja nykyiset vahvistimet alkavat olla jo tiensä päässä. Ne tukevat pääasiassa 2G- ja 3G-verkkojen signaalia. Vain noin kaksikymmentä prosenttia vahvistimista tukee myös nykyisin yleisimmin käytettyjä 4G-yhteyksiä.
3G-verkon merkitys on vuosikymmenen aikana jatkuvasti pienentynyt ja käyttäjämäärät vähentyneet huomattavasti. Teleyritykset ovatkin luopumassa 3G-verkon ylöspidosta vaiheittain tämän vuoden aikana.
Lisäkapasiteetti vaatii mittavia investointeja ja lupaprosesseja
Kuuluvuuden ja junamatkustajien palveluiden parantaminen vaatii sekä junien teknologian uudistamista että lisää mobiiliverkon tukiasemia. Teleyritykset ovat yhteistyössä VR:n kanssa selvittäneet keskeisiltä rataosuuksilta kohtia, jotka edellyttäisivät mobiiliverkon vahventamista.
Operaattoreiden yhteisen arvion mukaan mitatuille rataosuuksille tarvittaisiin noin sata uutta mastoa tukiasemineen sekä mastoille sijoittamis- ja rakentamisluvat. Lupien saamisen lisäksi hankkeen keskeisin haaste ovat kustannukset, koska viestintäverkkojen rakentaminen asumattomille seuduille ei markkinaehtoisesti ole kannattavaa eikä ensisijaista.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osoitti valtion rahoitusta noin viisi miljoonaa euroa tukiasemien rakentamiseksi alueille, jonne ei markkinaehtoisesti ole lisäkapasiteettia tulossa. Valitettavasti tuen jakamisesta ei tällä hallituskaudella päästy selvyyteen, mutta työ ministeriössä jatkunee tulevalla kaudella.
Traficomin tekemän kustannusselvityksen perusteella junien laajakaistayhteyksien parantamiseksi tarvittavat investoinnit pääväylillä olisivat karkeasti arvioiden 20–25 miljoonaa euroa. Koko rataverkon osalta summa olisi moninkertainen. Lisäksi kaikkien junavaunujen vahvistimet tulisi päivittää 4G-kykyisiksi.
Yhteyksien parantamiseen tarvittavien investointien lisäksi operaattoreille tulee jatkuvia kustannuksia mm. sähköstä, siirtoyhteyksistä ja verkon ylläpidosta.
Antenni-ikkunat yleisiä Euroopassa
Valtion tulisi VR:n kalustohankintojen yhteydessä edellyttää, että junavaunuissa on ikkunat, joiden läpi mobiiliverkon radiotaajuudet pääsevät. Antenni-ikkunat läpäisevät radioaaltoja jopa viisi sataa kertaa paremmin kuin perinteiset junan ikkunat. Matkustajat voisivat käyttää nettipalveluja ainakin lähijunissa nykyistä paremmin, eikä vaunuihin silloin tarvittaisi erillisiä mobiiliverkon vahvistimia tai toistimia.
Junakuuluvuus on keskeinen osa matkustajan asiakaskokemusta. VR:n tiedotteessa todetaan, että asiakas voi aina luottaa siihen, että pystyy junamatkan aikana käyttämään haluamiaan digitaalisia palveluita, osallistumaan ongelmitta palavereihin ja tekemään tehokkaasti töitä. Tätä tavoitetta kohti!