Kaapeliradion siirtovelvoite on jo kyberuhka
Kaapeliradion siirtovelvoite marginaalisen kuulijakunnan palvelemiseksi estää laajakaistan kehittämisen. Kaapeliverkkojen laajakaista käyttää radiokanavien kanssa samaa taajuusaluetta, joten vanhentuneen verkkotekniikan ylläpito heikentää myös operaattoreiden kykyä varautua kyberriskeihin.
Liikenne- ja viestintäministeriö esitti syyskuussa 2022 sähköisen viestinnän palvelulakiin muutosta, jolla kaapeliverkon radio-ohjelmistojen siirtovelvoitteesta olisi luovuttu. Käytännössä muutos olisi tarkoittanut, että kaapelitelevisio-operaattoreiden ei enää vuoden 2024 alusta olisi ollut pakko välittää Yleisradion radio-ohjelmistoja verkoissaan. Hallituksen esitys ei kuitenkaan edennyt eduskunnan käsittelyyn viime hallituskaudella.
Liikenne- ja viestintäministeriö perusti loppuvuodesta 2022 työryhmän, joka selvittää tarkemmin vuoden 2023 aikana radio-ohjelmistojen siirtovelvoitteen poistamisesta aiheutuvia vaikutuksia yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Teledirektiivin mukaisesti siirtovelvoitteiden ajantasaisuutta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein, ja seuraavan arvioinnin ajankohta on vuosien 2026–27 aikana. Tämä on kuitenkin auttamattomasti liian myöhään.
Tekniikka on elinkaarensa päässä
Kaapelitelevisioverkon operaattorit ovat tuoneet jo hyvissä ajoin esille huolensa siitä, että kaapeliradion siirtovelvoite estää verkon kehittämisen ja nopeampien kaapelilaajakaistayhteyksien tarjoamisen – ja voi pahimmillaan aiheuttaa jopa kymmeniätuhansia kotitalouksia koskevia vikatilanteita.
Kaapeliradion välittämiseen käytetty teknologia on elinkaarensa päässä. Kun vanhalla tekniikalla toteutettuun kaapeliverkkoon ei ole enää saatavilla komponentteja eikä ohjelmistotukea, voi verkkolaitteen rikkoutuminen aiheuttaa pitkäänkin kestävän vikatilanteen, jonka aikana vikaantuneella verkkoalueella ei voisi käyttää kiinteää kaapelilaajakaistayhteyttä lainkaan.
Nykytekniikka hyödyntää samaa taajuusaluetta, jolla radio-ohjelmistojen FM-signaalia kaapeliverkossa jaetaan, joten käytännössä operaattorin täytyy valita, välittääkö se kaapeliradiota hyvin marginaaliselle kuulijajoukolle, vai varmistaako laajakaistayhteyksien toimivuuden.
Vaara- ja hätätiedottaminen eivät ole kaapeliradion varassa
Liikenne- ja viestintäministeriö on jo aiemmin arvioinut, että siirtovelvoitteen poistaminen radio-ohjelmistoilta ei heikentäisi vaaratiedottamista merkittävästi, koska kaapeliradion kuuntelijoita on vain vähän. Radiolle on myös olemassa helposti ja edullisesti saatavilla olevia vaihtoehtoisia vastaanottotapoja. Lisäksi vaaratiedotteet välitetään 112 Suomi -mobiilisovellukseen ja tarvittaessa myös televisioon.
Kaapelilaajakaistan käyttäjiä on Suomessa jopa miljoona, kun taas kaapeliradiota kuunnellaan erittäin vähän. Se, että kokonaiset asuinalueet jäävät verkkovian sattuessa täysin ilman laajakaistayhteyksiä, on kriisitilanteessa huomattavasti riskialttiimpi vaihtoehto kuin se, ettei vaara- tai hätätiedotteita voisi lähettää kaapeliradiossa. Erilaiset tiedotteet tavoittavat kansalaiset tehokkaasti perinteisen television lisäksi laajakaistayhteyksillä, esimerkiksi nettiradion ja Yle Areenan kautta.
Radiokanavien välittäminen kriisiolosuhteissa on tärkeää, mutta silloin antennivastaanotto on varmin vaihtoehto: kotitalouksien varautumisohjeissakin kansalaisia kehotetaan hankkimaan paristoilla toimiva antenniradio. Esimerkiksi sähkökatkostilanteessa kaapeliradiokaan ei toimisi.
Kaapelioperaattoreille tilanne on kestämätön
FiCom ja sen operaattorijäsenet ovat tuoneet elinkaarensa päässä olevan teknologian aiheuttamat ongelmat ja niiden mahdolliset asiakasvaikutukset ministeriön tietoon. Uusia kaapeliradio-ohjelmistojen siirtämiseen sopivia verkkolaitteita ei kerta kaikkiaan ole enää saatavilla – mikä on myös viranomaisten tiedossa – joten kaapeliradion siirtovelvoitetta jatkamalla operaattorit pakotetaan toimimaan vastoin sähköisen viestinnän palvelulain verkkoturvallisuussäädöksiä.
Vanhentuvan teknologian ylläpitäminen myös heikentää operaattoreiden kykyä hallita kaapeliverkon kyberriskejä, mikä on erityinen haaste nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.