Kaapelitelevisiomarkkinan tilastoinnissa kehittämisen paikka
Kaapelitelevisioverkon markkinamuutos on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeaa. Muutoksen nopeus on haastanut alan tilastoinnin.
Yli puolessa suomalaiskodeista television vastaanottotapana on kaapeli-tv, ja lähes jokaisessa suomalaisessa kaupungissa on kaapeliverkko. Kaupunkialueilla kaapeliverkkoa käytetään hyvin usein myös laajakaistayhteyksiin. Suurimmat kaapelioperaattorit Suomessa ovat DNA, Elisa ja Telia. Niiden lisäksi maakunnissa toimivilla Finnet-yhtiöillä on omia paikallisia verkkoja.
Kaapelitelevisioliiketoiminnassa, kuten koko digialalla, on nähty valtava kehitysloikka viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyisin markkina on erittäin kilpailtu, television katselutottumukset ovat muuttuneet, ja laajakaistayhteyksillä on entistä suurempi rooli kaapeliverkon ylläpidon ja kehityksen kannalta.
Operaattorien välinen kilpailu on laskenut hintatasoja merkittävästi ja osassa kohteista kilpailu on ollut jopa niin kovaa, että liittymiä on myyty ilman liittymismaksua. Itse asiassa nykyisin uudiskohteisiin, niin kerros- kuin omakotitaloihinkin, voi useimmiten valita minkä tahansa kolmen suurimman operaattorin kaapeliyhteyksistä.
Perusmaksuista luovuttu laajalti
Tilastokeskus kerää ja tuottaa tilastotietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, myös televisio- ja digialasta. Kaapelitelevisioon liittyvää tietoa julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen joukkoviestintätilastossa.
Joukkoviestintätilaston mukaan kaapelitelevisioverkon liittymis- ja vuosimaksut v. 2020 olivat lähes 150 miljoonaa euroa. Luku on Tilastokeskuksen tekemä arvio, joka on perustunut FiComin julkaisemaan tietoon kaapeli-tv:n tilaajamääristä sekä julkisesti saatavilla oleviin tietoihin liittymis- ja vuosimaksuista. Kaapelitelevisioliittymien lisäksi lukuihin on sisältynyt myös iptv-liittymät.
Operaattorien mukaan liittymismaksuja ei käytännössä juuri enää peritä. Operaattoreiden kaapeli-tv:n toiminnasta keräämä tuotto on näin ollen huomattavasti Tilastokeskuksen arviota pienempi: FiComin arvion mukaan operaattorit keräsivät kaapeli-tv-toiminnallaan alle 55 miljoonaa euroa vuonna 2020.
FiCom perustaa oman arvionsa operaattoreilta kerättyyn aineistoon kaapeliliittymien määristä sekä asiakkailta operaattoreiden mukaan tosiasiallisesti veloitetuista maksuista.
Kaapelitelevisioverkon liittymis- ja vuosimaksut/ylläpitomaksut v. 2020
Tilastokeskuksen arviota on hyödynnetty julkisuudessa eri yhteyksissä – kuluneen kevään aikana muun muassa tekijänoikeuslain uudistusta sekä kaapelitelevisioverkon siirtovelvoitetta koskevissa lausunnoissa. Operaattorien näkökulmasta tilaston tuottama kuva ei täysin vastaa nykytodellisuutta.
Kampanjahinnat otettava lukuun
Kun tarkastellaan tietoliikennepalveluiden hintatasoa, on julkisista lähteistä kerättyyn dataan hyvä suhtautua varauksin. Erittäin kilpailluilla markkinoilla sopimuksia tehdään usein listahintojen sijaan erilaisin kampanjahinnoin.
FiCom ja Tilastokeskus ovat keskustelleet joukkoviestintätilaston televisiotoiminnan tuottoja ja kaapelitelevisiomaksuja koskevasta muutostarpeesta. Tilastokeskus toivoo jatkossa ajantasaisempaa tietoa operaattoreiden perimistä todellisista kaapelitelevisioverkon maksuista. Tavoitteena onkin, että jatkossa Tilastokeskuksen arvio markkinasta saadaan koostettua operaattoreiden todellista toimintaa kuvaavien lukujen sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin keräämien liittymämäärätietojen avulla.
Verkon ylläpitokustannukset erotettava televisiotoiminnan tuotoista
Lakimuutoskeskustelun yhteydessä on ollut esillä Tilastokeskuksen arvio televisiotoiminnan tuotoista. Siinä televisiotoiminnan tuotoiksi on määritelty Yle-vero, tv-mainonta, maksutelevisio- ja tilausvideopalveluiden tilausmaksut sekä kaapelitelevisioverkon perusmaksut (ylläpitomaksut). Tilastokeskus on tilastoinut kaapeli-tv:n perusmaksuja vuosituhannen alusta lähtien.
FiComin näkökulmasta ja televisiomarkkinan muutos huomioon ottaen operaattoreiden liiketoiminnasta nykyisellään vain maksutelevisio- ja tilausvideopalveluiden liikevaihto istuu televisiomarkkina-arvioon.
Edellä kuvattu tv-markkinan murros kumpuaa 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, jolloin televisiotoiminta Suomessa digitalisoitiin. Analoginen tv-toiminta lopetettiin kaapeliverkoissa vuonna 2007 ja antenniverkossa vuonna 2008. Digitalisoinnin myötä aiemmin vain kaapeliverkoissa tarjolla ollut maksutelevisiotarjonta laajeni myös antenniverkkoihin.
Kaapelitelevisioverkko on nykyisen digitelevision aikana täysin antenniverkkoon rinnastuva tekninen jakeluverkko, jossa tv-signaalin rinnalla toimii myös laajakaistaliikenne. Kaapeliverkon maksuissa on siis kyse verkon teknisestä ylläpidosta, joka tulisi tilastoida muualla kuin joukkoviestintätilaston televisiotoiminnan tuotoissa.
Tilastokeskus luottaa toimivaan yhteistyöhön
Tilastokeskuksella oli mahdollisuus kommentoida FiComin laskelmaa.
”Tilastokeskuksen arvio perustuu FiComin välittämään tietoon kaapeli-tv:n tilaajamääristä ja julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella tehtyyn arvioon kaapeli-tv:n perusmaksuista. Kaapelitelevisioliittymien lisäksi lukuihin on sisältynyt myös iptv-liittymät. Tilastotiedon laadun jatkuva parantaminen on keskeinen tehtävämme. Tässä tapauksessa erityisen tervetullutta on yksityiskohtaisempi tieto operaattoreiden toiminnasta ja tosiasiallisesti perimistä maksuista. Erityisesti arvostamme aikasarjatietoja, mikäli operaattorit pääsevät näitä toimittamaan. Kaapelitelevisiotoiminta on kasvanut tuntuvasti viime vuosina ja muutoksesta kertovilla luvuilla on paikkansa Suomen joukkoviestintämarkkinaa kuvaavassa kokonaisuudessa”, toteaa joukkoviestintätilastosta vastaava yliaktuaari Kaisa Saarenmaa.
”Joukkoviestintätilasto on Tilastokeskuksen tilastoperheessä melko poikkeuksellinen siinä, ettei se perustu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen tai hallinnollisiin rekistereihin. Valtaosa primäärilähteistämme on ulkopuolisten tahojen tuottamia tietoja, tutkimuksia ja muita aineistoja. Joukkoviestintätilasto on riippuvainen tiedonantajilta saatavan tiedon laadusta ja toimivasta sidosryhmätyöstä. Tavoitteenamme on tuottaa luotettavaa, ajantasaista tietoa koko yhteiskunnan hyödyksi”, Saarenmaa tiivistää.
”Vuoropuhelu Tilastokeskuksen kanssa on ollut sujuvaa ja olemme FiComissa tyytyväisiä, että tilastointia ja tiedonkeruuta voidaan kehittää hyvässä yhteistyössä. Keskusteluja Tilastokeskuksen kanssa tullaankin jatkamaan”, lisää tietoasiantuntija Riikka Vaaja FiComista.