Kaikki EU-maat tarvitsevat ilmastostrategioita

Liikenne- ja viestintäministerinä Sanna Marin asetti työryhmän laatimaan tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Päämääränä on muodostaa yhteinen näkemys alan kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen rooli ICT-alalla on kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035 asti, ja työn on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Ryhmässä on edustajia niin yrityksistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä kuin valtionhallinnosta. Myös FiCom on mukana työryhmässä, jonka tehtävää pidämme erittäin tärkeänä ja jonka tavoitteisiin suhtaudumme hyvin kunnianhimoisesti.

Ilmasto- ja ympäristöstrategian pitää olla kansantajuinen, ja siinä pitää keskittyä olennaiseen. Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Teknologinen kehitys tuo tullessaan uusia päästöttömiä energiantuotantotapoja, mutta seuraavien vuosikymmenien ohittamaton ratkaisu on panostaminen ydinvoimaan. On käsittämätöntä, että EU-parlamentti ehdottaa ydinvoiman alasajostrategiaa samaan aikaan, kun pohditaan ilmastotoimien vauhdittamista.

Digitalisaation edistyessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra, esimerkiksi tukiasemat ja datakeskukset, kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei siis ole realistista tavoitella energiankulutuksen vähentämistä, vaan on keskityttävä kulutuksen kasvun hillitsemiseen. Esimerkiksi mobiilidatan siirron energiatehokkuus on merkittävästi parantunut viimeisen viiden vuoden aikana. Siirretyn datan ominaissähkönkulutus on viidessä vuodessa laskenut peräti 80 prosenttia.  

Strategiassa on tuotava esiin tasapainoisesti niin ilmastokysymyksen kannalta haastavat asiat kuin myös positiiviset näkökulmat. Digitalisoituva yhteiskunta on energiaintensiivinen, mutta samaan aikaan kehittyvä teknologia ja sähköistyvät palvelut vähentävät hiilidioksidipäästöjä muilla aloilla. Esimerkiksi liikenteen päästöt pienenevät, kun etätyö ja terveydenhuollon etäpalvelut vähentävät tarvetta liikkumiselle. Älykkäillä ratkaisuilla optimoitu valmistus vähentää tuotannon ja oikein ajoitettu toiminta logistiikan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmasto- ja ympäristöstrategiatyön hankaluuksia ovat mm. se, miten strategia rajataan sekä vertailutietojen puute. Suomi on EU:n edelläkävijä digipolitiikassa. Ei siis ole yllätys, että olemme sitä myös toimialan vaikutusarvioinnissa. Ilmastovaikutusten selvittäminen kaipaa dataa, ja siksi tarvitaan vastaavanlaisia strategioita kaikista EU-maista. Toivottavasti uusi komissio patistaa tähän ohjelmassaan. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman faktoihin perustuvaa tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voi esittää.

***

Mobiilialan kansainvälinen järjestö GSMA on julkaissut yhdessä riippumattoman, kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Carbon Trustin kanssa raportin mobiiliteknologian mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.