Kansainvälisissä vertailuissa Suomi digitaalisen kehityksen etujoukoissa

Suomi ensimmäinen EU:n julkaisemassa digitaalista toimintakykyä ja kehitystä kuvaavassa indeksissä

EU:n kesällä julkaisemassa Digital Economy and Society -indeksissä (DESI) Suomi sijoittui edellisen vuoden tapaan ensimmäiseksi. Vuonna 2018 Suomi oli toisena.

DESI-indeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (Connectivity), inhimillinen pääoma (Human Capital), internetpalvelujen käyttö (Use of Internet Services), digitaaliteknologian integraatio (Integration of Digital Technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (Digital Public Services) sekä niiden yhteenvedosta. Indeksi ilmaistaan pisteluvuilla 0 – 100. Mitä lähempänä sataa pistettä mittarin pisteluku on, sitä parempi on tulos.

Tämän vuoden kokonaistuloksissa Suomi oli EU-maiden ensimmäinen pisteluvulla 72,3. EU:n keskiarvo oli 52,6.

EU-maiden kokonaistulokset vuonna 2020

Kymmenen parhaan maan joukkoon kuuluivat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Hollanti, Malta, Irlanti, Viro, UK, Belgia ja Luxemburg.

Suomen osaindeksien tulokset

Siirtoyhteydet (Connectivity) -osaindeksissä mitataan muun muassa laajakaistayhteyksien levinneisyyttä ja käyttöä. Uutena mittarina on mukana myös valmiudet 5G-verkkoon. Suomen tulos tässä oli 59,2 pistettä ja sijoitus 9. Selkeästi yli EU:n keskiarvon Suomen tulokset olivat 4G-verkkojen kattavuudessa (Suomessa 99 prosenttia, EU 96 prosenttia), mobiililaajakaistan käytössä (Suomessa 154 liittymää sataa henkilöä kohti EU:n keskiarvo 100), 5G-valmiudessa (Suomessa 67 prosenttia, EU 21 prosenttia), laajakaistaliittymien hintaindeksissä (Suomi 79 pistettä, EU 64) sekä erittäin suuren kapasiteetin kiinteän verkon kattavuudessa (Suomessa 58 prosenttia, EU 44 prosenttia). Kiinteän laajakaistan kokonaiskäytössä, vähintään 100 Mbit/s kiinteän laajakaistan käytössä ja nopean laajakaistan kattavuudessa Suomi jäi jonkin verran alle EU:n keskiarvon, mikä johtuu mobiiliteknologian suuresta suosiosta Suomessa.

Inhimillinen pääoma (Human Capital) -osaindeksi mittaa muun muassa henkilöiden digitaalista osaamista ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomen tulos oli 78,4 pistettä ja sijoitus listan ensimmäinen. Suomen tulokset olivat EU:n keskiarvojen yläpuolella kaikissa tämän osaindeksin eri mittareissa. Vähintään digitaaliset perustaidot (Suomessa 76 prosenttia väestöstä, EU 58 prosenttia), perustason ylittävät digitaaliset taidot (Suomessa 50 prosenttia väestöstä, EU 33 prosenttia), vähintään perustason ohjelmistotaidot (Suomessa 77 prosenttia väestöstä, EU 61 prosenttia), tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat (Suomessa 7,2 prosenttia kaikista työntekijöistä, EU 3,9 prosenttia), naispuoliset tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat (Suomessa 3 prosenttia naispuolisista työntekijöistä, EU 1,4 prosenttia) sekä tieto- ja viestintätekniikan alalta valmistuneet (Suomessa 6,3 prosenttia valmistuneista, EU 3,6 prosenttia).

Internetpalvelujen käyttö (Use of Internet Services) -osaindeksillä mitataan ihmisten internetin käyttöä ja käyttötapoja, muun muassa uutisten lukemista, pankkiasiointia, verkkokauppaa ja sosiaalisen median käyttöä. Tässä Suomen tulos oli 76,3 pistettä ja sijoitus ensimmäinen. Suomessa 93 prosenttia väestöstä käytti internetiä, EU:n keskiarvo oli 85 prosenttia. Internet-palveluista suomalaisten eniten käyttämiä olivat pankkipalvelut (95 prosenttia netin käyttäjistä, EU 66 prosenttia), musiikki, videot ja pelit (94 prosenttia netin käyttäjistä, EU 81 prosenttia) sekä uutiset (85 prosenttia netin käyttäjistä, EU 72 prosenttia).

Digitaaliteknologian integraatio (Integration of Digital Technology) -osaindeksi mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, muun muassa verkkokauppaa sekä pilvipalvelujen, sähköisen tiedonjaon ja sosiaalisen median käyttöä. Suomen tulos oli 67,0 pistettä ja sijoitus toinen. Myös tässä osaindeksissä Suomen tulokset olivat EU:n keskiarvojen yläpuolella kaikissa mittareissa. Sähköisen tiedonjaon järjestelmät (Suomessa 43 prosenttia yrityksistä, EU 34 prosenttia), sosiaalinen media (Suomessa 44 prosenttia yrityksistä, EU 25 prosenttia), massadata (Suomessa 19 prosenttia yrityksistä, EU 12 prosenttia), pilvipalvelut (Suomessa 50 prosenttia yrityksistä, EU 18 prosenttia), verkkokauppaa harjoittavat yritykset (Suomessa 22 prosenttia yrityksistä, EU 18 prosenttia) sekä verkkomyynti ulkomaille (Suomessa 9 prosenttia yrityksistä, EU 8 prosenttia).

Julkishallinnon digitaaliset palvelut (Digital Public Services) -osaindeksillä mitataan muun muassa sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille sekä avoimen datan käyttöä.  Suomen tulos oli 87,0 pistettä ja sijoitus neljäs. Yksittäisissä mittareissa Suomen tulokset olivat kaikki yli EU:n keskiarvon. Sähköisen hallinnon käyttäjät (Suomessa 94 prosenttia internetin käyttäjistä, joiden toimitettava lomakkeita, EU 67 prosenttia), esitäytetyt lomakkeet (Suomi 82 pistettä, EU 59), verkkopalvelun loppuun saattaminen (Suomi 96 pistettä, EU 90 pistettä), julkishallinnon digitaaliset palvelut yrityksille (Suomi 92 pistettä, EU 88 pistettä) sekä avoimen datan käyttö (Suomessa 76 prosenttia enimmäispisteistä, EU 66 prosenttia)

Suomen osaindeksien tulokset vuonna 2020

Myös samoihin aikoihin julkaistun digibarometrin tulokset samoilla linjoilla DESI-indeksin kanssa

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä 22 eri maassa 36 yksittäisellä muuttujalla. Muuttujat ryhmitetään kolmen teeman alle edellytykset, käyttö ja vaikutukset sekä kolmelle sektorille: yritykset, kansalaiset ja julkinen. Digibarometrin vuonna 2020 julkaisivat yhteistyössä Business Finland, Liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteuttajana oli Etlatieto Oy.

Suomi sijoittui vuoden 2020 digibarometrin kokonaisvertailussa toiselle sijalle pisteluvulla 74,9 (vuonna 2019 sijoitus oli kolmas).

Digibarometri 2020, kokonaistulokset

Kokonaistuloksissa oli ensimmäisenä Tanska. Suomen jälkeen kolmantena oli USA.  

Kolme parasta sijoitusta kolmen eri muuttujan osalta kaikki sektorit huomioiden:

• Edellytykset: USA, Suomi, Tanska
• Käyttö: Hollanti, Suomi, Tanska
• Vaikutukset: USA, Tanska, Hollanti (Suomi viidentenä)

Kolme parasta sijoitusta eri sektoreiden osalta kaikki muuttujat huomioiden:

• Yritykset: Tanska, Hollanti, Norja (Suomi seitsemäs)
• Kansalaiset: Hollanti, Tanska, Suomi
• Julkinen: USA, Suomi, Ruotsi