Kilpailu osaajista kovenee – Suomen hiottava prosessit kuntoon
Teknologian ja sen hyötyjen ymmärtämisestä sekä digiosaamisesta tulee yhteiskunnan kriittisiä menestystekijöitä. Digiosaajien tarve ei rajaudu ainoastaan perinteisiin ICT- ja ohjelmistoyrityksiin, vaan heitä tarvitaan laajasti eri toimialoilla. Esimerkiksi teollisuus on jo vahvasti digitalisoitunut, automatisoitunut ja robotisoitunut. Myös palvelualoilla ja kaupassa murros näkyy vahvana. Kansalaisetkin tarvitsevat yhä enemmän digiosaamista yhteiskunnassa toimimiseen.
Euroopan unioni panostaa voimakkaasti digitaalisen kehityksen tavoitteisiin, jotka ulottuvat vuoteen 2030. Tavoitteiden toteutumista seurataan digikompassin mittaristolla. Yksi kompassin kärjistä on osaamisen kehittäminen. Tavoitteen mukaan Euroopan aikuisväestöstä 80 prosentilla pitäisi olla vähintään digitaalisen osaamisen perustaidot. Tällä halutaan huolehtia kansalaisten osallisuudesta teknologistuvassa yhteiskunnassa.
Tilastokeskuksen kuluttajakyselyn mukaan 82 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä vuonna 2020. Voidaan siis arvioida, että Suomi on EU-kansalaisten osaamistavoitteessa jo nyt. Huoli kehityksestä kohdistuukin maihin, jotka löytyvät digitalisaatioarvion DESIn häntäpäästä: Bulgariaan, Romaniaan ja Kreikkaan. Niiden kehitys ei ole juurikaan parantunut viisivuotisen tarkastelun aikana.
Osaajat = innovaatiot = tuottavuus
Toinen EU-tason tavoite on, että alueella työskentelee 20 miljoonaa ICT-alan asiantuntijaa. Suomessa ICT-alan työllisten osuus työvoimasta on EU-maiden suurin, 7,6 prosenttia. Suomessa naisten osuus ICT-alan opiskelijoista on neljännes. EU:ssa useampi kuin neljä viidestä ICT-alan koulutuksen saaneesta työntekijästä on miespuolinen. Sukupuolten väliset osuudet niin opiskelijoista kuin työvoimastakin pitää saada nykyistä lähemmäs toisiaan kaikkialla.
Ennustus on, että vuoden 2030 lähestyessä maailmanlaajuinen kilpailu osaajista kiristyy ja asiantuntemus säilyy niukkuushyödykkeenä.
Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä innovaatioille, jotka kasvattavat tuottavuutta ja turvaavat hyvinvoinnin perustan. On hyvä, että EU:ssa osaaminen nostetaan yhdeksi keskeiseksi menestystekijäksi. Osaajakysymyksen ratkaisut ovat kuitenkin ennen kaikkea kansallisia.
Pidemmällä aikavälillä pitkäkestoisen koulutustarjonnan eli aloituspaikkojen lisääminen korkea-asteella on tärkeää, samoin digitaitojen lisääminen perusopetukseen. ICT-alasta pitää tehdä nuoria kiinnostava, houkutteleva brändi. On hyvä muistuttaa, kuinka keskeisessä roolissa teknologinen kehitys ja digitaaliset palvelut ovat ajan suurten ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen, ratkaisuissa.
Lisää työntekijöitä muualta – ripeästi!
ICT-alan osaajia on houkuteltava järjestelmällisesti Suomeen töihin, työlupaprosesseja nopeutettava ja Suomen vahvuuksia maana markkinoitava kansainvälisesti.
Työministeri Tuula Haatainen lupasi FiComin Uutiskirjeen kirjoituksessaan viime helmikuussa, että hallitus takaa nopean reitin töihin Suomeen erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen jo vuoden 2021 aikana. Hallituksen esitys D-viisumista, joka tekee tämän mahdolliseksi, on juuri annettu eduskunnalle. Hienoa, että joustoja saadaan vihdoinkin!
Toivottavasti D-viisumi saadaan pikaisesti myös opiskelijoiden ja tutkijoiden käyttöön. Toteuttamista vailla on vielä myös hallituksen tavoite yhden kuukauden keskimääräisestä käsittelyajasta kaikille työ- ja opiskeluperusteisille oleskeluluville. Ongelmaksi ovat muodostuneet jopa EU-maista tulevien työntekijöiden suomalaisen henkilötunnuksen saanti. Hetu on kuitenkin välttämätön mm. pankkitilin avaamiseksi.
Ulkomaisten osaajien mahdollisimman helppo, sujuva ja ennen kaikkea nopea reitti tänne töihin on paitsi Suomen etu myös elinehto.