Kodeista kaivoksiin ja pelloilta potilashuoneisiin: 5G:n rajattomat mahdollisuudet
Uusimman sukupolven mobiiliverkkoteknologia 5G tuo valtavasti uudenlaisia näkymiä yhteiskunnan eri osa-alueille, niin koteihin, kouluihin kuin työpaikoillekin. Olematon verkon viive ja massiivinen tiedonsiirtokapasiteetti auttavat tehostamaan toimintoja esimerkiksi teollisuudessa, terveydenhuollossa ja maataloudessa. Kuten Telian 5G-ohjelmajohtaja Janne Koistinen totesi FiCom Forum -aamuseminaarissa: 5G avaa sellaisia mahdollisuuksia, joissa mielikuvituksemme loppuu hyvin helposti kesken.
Tällä hetkellä 4G- ja 5G-taajuudet muodostavat kokonaisuuden, jolla palvellaan joustavasti niin kuluttajia kuin yrityksiäkin eri puolilla Suomea. 5G ei kuitenkaan ole pelkkä 4G:n jatkumo, vaan se on suunniteltu ihan uusia käyttökohteita ja -tarpeita varten. Esimerkiksi verkkoa viipaloimalla siitä voidaan luoda joko ajallisesti, paikallisesti tai eri käyttäjäryhmien tarpeisiin kohdennettuja verkkoympäristöjä, jotka toimivat kuin oma, fyysinen verkko.
Entistä nopeampi yhteys kotiin
Suomalaisista noin puolet asuu pientaloissa, joihin 5G tuo uuden laajakaistaratkaisun. Suomessa on kohteita, jonne kuidun rakentaminen on joko erittäin kallista tai jopa mahdotonta. Silloin yksi ratkaisu on kiinteä mobiililaajakaista, ns. Fixed Wireless, joka tuo kotiin perinteistä mobiililaajakaistaa nopeammat yhteydet. Koti 5G:llä päästään jopa gigan yhteysnopeuteen, kertoo DNA:n kodin laajakaistaliiketoiminnan johtaja Katri Perälä.
Jokaiseen kotiin taataan oma 5G-kaista, joka ei ruuhkaudu muista käyttäjistä. Häiriötön yhteys tukiasemaan varmistetaan ulkovastaanottimella, jonka signaalin voimakkuuden asentaja mittaa asennuksen yhteydessä. Ratkaisuun kuuluu myös wifi-verkko, joka jakaa yhteyden kaikkiin kodin laitteisiin.
5G innovaatioiden lähteenä
Kaikki uudet viestintäteknologiastandardit ovat tuoneet murroksen yhteiskuntaan – niin myös 5G.
Suomi on kansainvälinen 5G-teknologian edelläkävijä, ja käytämme myös eniten mobiilidataa maailmassa. Suomessa onkin loistavat olosuhteet luoda kestävää tulevaisuutta digitalisaation avulla.
Elisa on viimeiset kaksi vuotta systemaattisesti innovoinut uusia 5G-palveluita osoittaakseen, millä tavoin tulevaisuus on täällä jo nyt, kuvailee Elisan kehitysjohtaja Kimmo Pentikäinen. Suomesta on hänen mukaansa muodostunut edelläkävijä ekosysteeminä, johon kansainväliset toimijat hakeutuvat innovoimaan ja testaamaan uusia 5G-palveluita.
Valtran kanssa tehty onnistunut kokeilu traktorin etäohjauksesta käynnisti innovaatioiden sarjan, jonka tuloksena syntyi monikameraoperointiratkaisu puimakoneisiin. Uuden teknologian suomia mahdollisuuksia on tarjolla myös kuluttajille: 5G-puhelimiin tarkoitetun sovelluksen avulla voi striimata korkealaatuista 4K-livekuvaa vaikkapa nuorison jalkapallo-ottelusta.
5G-teknologian käyttömahdollisuudet osoitti myös Elisan viime talvena toteuttama nuorten MM-hiihtojen kisalähetys, joka tehtiin kokonaan 5G:n avulla. Vuokatin maastoon sijoitettujen kolmentoista 5G-puhelimen avulla striimattiin viikon kestävät kisat kansainväliselle miljoonayleisölle. Tällä hetkellä 5G muuttaa lähetysteknologiaa, painottaa Pentikäinen.
5G mullistaa myös terveydenhoitoa. Suomessa on ensimmäisenä maailmassa kehitetty etäohjattava 5G-videorobotti, jota meillä on käytetty koronahoidoissa. Potilaat ovat Pentikäisen mukaan pitäneet ratkaisusta. Se myös lisää tehokkuutta ja saa aikaan kustannussäästöjä.
Maan alta louhitaan kilpailukykyä
5G:n edut konkretisoituvat myös maan alla, kaivosteollisuudessa. Kaivoksissa käytettävät koneet ovat muuttumassa mekaanisista laitteista digitaalisiksi tiedonkäsittelykokonaisuuksiksi.
Telia on rakentanut Sandvikin Tampereen kaivokseen yksityisen 5G-verkon, jonka avulla koneet voivat toimia maan uumenissa ilman ihmistyövoimaa vaikka kellon ympäri, sillä niitä operoidaan maan pinnalta, kertoo Telian Janne Koistinen. Hänen mukaansa yksityisiä 5G-verkkoja rakennetaan kaivosteollisuudelle jo nyt laajemminkin – ja lisää on tulossa.
5G tuottaa kilpailukykyä, mutta sen esille louhinta tarvitsee osaamista. 5G-tekniikan huippuosaamisen lisäksi tarvitaan myös osaamista modernisoimaan tuotantolaitokset, koneet ja laitteet sekä luomaan sovellukset hyödyntämään uutta tekniikkaa. Osaaminen on se, jolla Suomi saa kilpailukykyedun globaaleilla markkinoilla.
Yliopistojen kanssa yhteistyössä aikaansaatu 5G-sivuainekokonaisuus on yksi ratkaisu lisätä osaajien määrää. Tämän lisäksi myös monialaiset tutkinto-opiskelijat pitää saada ymmärtämään 5G:n mahdollisuudet ja se, kuinka tietoliikenne voi modernisoida eri toimialoja. Myös muunto- ja täydennyskoulutusta tarvitaan lisää.
5G:n aikakausi on alkanut ja 5G rakentuu nyt, muistuttaa Janne Koistinen.