Kolme toivetta tuleville päättäjille
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi haluaa olla kokoaan suurempi kansainvälinen vaikuttaja. Digiasioissa meillä olisi siihen suorastaan velvollisuus, koska komission digitalisaatiomittauksien Suomi on EU:n kärkimaa ja siten suunnannäyttäjä. Myös innovaatiotarkastelussa olemme toisena heti Ruotsin jälkeen.
Suomessa on siis poikkeuksellisen hyvät edellytykset innovoida, ja Suomeen kannattaa investoida. Meillä pitkään jatkunut tasainen digipuurtaminen ei kuitenkaan enää riitä – nyt on laitettava seuraava vaihde silmään. Jo tehdyt suunnitelmat ja hankkeet, kuten digikompassi, pitää toteuttaa, eikä esimerkiksi digiloikkatyöryhmän aiemmin esittämiä toimenpide-ehdotuksia saa unohtaa.
Vaikuttajan rooli vaatii Suomelta nykyistä aktiivisempaa EU-politiikkaa. Meidän on verkostoiduttava muiden digitaalisesti kehittyneiden maiden kanssa ja ajettava asioita yhdessä rintamassa.
Seuraavan viestintäasioista vastaavan ministerimme pitäisi toimia kuten digialan haltiakummi – kuunnella toimialaa ja toteuttaa ripeästi ne toimenpiteet, joita tarvitaan kilpailukykyisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Kaikille tuleville päättäjille esitämme toiveena kolme periaatetta, joiden avulla Suomi pidetään digitalisaation kärkimaana:
1. Päätöksiä tehdään rohkeasti
Yksi helmasynti digipolitiikan tiellä on rohkeuden puute. Esimerkiksi automaation käyttäminen päätöksenteossa tuntui kovin vaikealta hankkeelta, vaikka kyseessä oli lainsäädännön muuttaminen sellaiseksi, että nykytilanne on sallittu.
Vanhasta on uskallettava luopua ja tehtävä tilaa uudelle. Radiokanavien siirtovelvoite kaapeliverkoissa ja velvoitteen poiston peruuntuminen on malliesimerkki tarttumisesta vanhaan vain varmuuden vuoksi. On luotettava siihen, että teknologia kehittyy, kun sille annetaan tilaa. Päättäjien tehtävä ei ole ohjailla teknologisia valintoja.
2. Ei vajota itsetyytyväisyyteen
Suomi on pärjännyt komission DESI-tutkimuksessa erinomaisesti; viime vuodet olemme olleet digitalisaatiomittauksen ykkösenä. Hymistelyn helmasyntiin meillä ei kuitenkaan ole varaa. Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys.
Meillä on liuta hyviä digiohjelmia. Tiedämme nykyhetken haasteet ja tulevaisuuden kehityksen tarpeet – kääritään yhdessä hihat ja toteutetaan hankkeet.
Aina voi tehdä paremmin, eikä kohteita tarvitse kovin kaukaa hakea. Esimerkiksi kuluneen hallituskauden aikana on valmisteltu elämäntapahtumiin liittyviä kokonaisuuksia – niitä peruspalikoita, joiden saumaton toiminta vaikkapa kuolemantapauksen sattuessa helpottaisi asioiden hoitamista. Maistraatin digi- ja väestötietovirastoon yhdistetyt palvelut toimivat edelleen vanhakantaisen kankeasti, eikä erinomaisia rekistereitämme hyödynnetä joustavasti.
3. Siirrytään käsienheiluttelusta konkretiaan
Teknologinen kehitys on vauhdikasta, ja vaarana on ajautua hype-keskustelujen vietäväksi. Visiot tulevaisuuden digiyhteiskunnasta ovat tärkeitä, mutta tarvitsemme päätöksentekijät töihin rakentamaan konkreettista perustaa visioille.
Teknologianeutraalisuuden edistäminen ei ole tyhjää retoriikkaa, vaan se on huomioitava niin EU-sääntelyssä kuin kansallisissa päätöksissäkin. Kilpailu on kehityksen paras muusa. Valtion tehtävä on luoda edellytykset, yritykset ovat kehityksen toteuttajia.
FiComin podcast-sarjassa on kevään aikana keskusteltu jäsenyritystemme toimitusjohtajien kanssa alan keskeisistä aiheista. Aina jakson lopussa haastateltavilla on ollut mahdollisuus esittää toive digialan haltiakummille. Jos haltiakummin valta ei riitä toiveiden toteuttamiseen, lupasimme toimittaa ne myös eduskuntavaalien jälkeen aloittavalle hallitukselle. Siellä on valtaa – ja toivottavasti myös tahtoa.
Podcast-sarjan toiveet kannattaa kuunnella!