Komission säädösehdotuksissa edetty, mutta parannettavaakin on
FiCom on antanut eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausuntonsa digipalvelusäädöstä (Digital Services Act, DSA) koskevasta jatkokirjelmästä. Neuvosto on parantanut komission alkuperäistä ehdotusta monin osin, mutta ongelmaton se ei vieläkään ole.
On erittäin tärkeää, että välittäjien vastuuvapaus, alkuperämaaperiaate sekä yleisen valvontavelvollisuuden kielto on säilytetty myös neuvoston muotoilussa. Artiklaan 14 ehdotettua ilmoitusmenettelyä on tarkennettu niin, että pelkkä ilmoitus laittomasta sisällöstä ei itsessään välttämättä luo siitä tietoa, vaan lisäedellytyksenä on, että ilmoituksen johdosta huolellinen säilytyspalveluntarjoaja voi tunnistaa sisällön lainvastaisuuden. Vastaavasti neuvoston kompromissiehdotuksessa johdantokappaletta 22 on täsmennetty siten, ettei komission alkuperäiseen ehdotukseen sisältynyt epäselvä muotoilu enää estä artiklaan 6 ehdotettua ns. laupias samarialainen -säännön, siis palveluntarjoajan vapaaehtoisten ja oma-aloitteisten toimien, hyödyntämistä.
Digipalvelusäädöksessä on vielä parannettavaakin. Toisen jäsenvaltion viranomaisen määräyksiä koskevat ehdotetut 8 ja 9 artiklat ovat alkuperämaaperiaatteen vastaisia, ja kompromissiteksteissä on säilytetty aiemmat kohdennettua verkkomainontaa koskevat lisäykset. Kohdennettua verkkomainontaa säännellään yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä tulevassa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksessa, joten sitä ei tarvitse säännellä digipalvelusäädöksessä.
Euroopan parlamentin valiokunnista teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE), oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI), kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) ovat saaneet valmiiksi omat näkemyksensä digipalvelusäädöksestä. Parlamentin vastuuvaliokuntana toimiva sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) ei FiComin saamien tietojen mukaan ole ehdottamassa muutoksia välittäjän vastuuvapauteen. Kuitenkin uudet ehdotettavat artiklat 1a, 10a, 12a, 13a, 15a ja 15b tuovat alun perin ainoastaan verkon kauppapaikoille suunniteltuja lisävelvoitteita myös kaikille muille palveluntarjoajille, mikä tulee ottaa huomioon, kun asetusta tarkastellaan kokonaisuutena. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ehdotusten osalta on kuitenkin muistettava, että valiokunta äänestää kannastaan vasta joulukuussa 2021 tai tammikuussa 2022, minkä jälkeen kanta on vielä vahvistettava parlamentin täysistunnossa.
e-Evidence-asetuksen neuvottelut seisovat
Komission ehdotus lainvalvontaviranomaisten rajat ylittävää pääsyä sähköiseen todistusaineistoon koskevaksi ns. e-Evidence-asetukseksi sisälsi paljon huolenaiheita esimerkiksi palveluntarjoajien velvoitteista sekä kansallisten viranomaisten asemasta, joita parlamentti on omassa kannassaan pyrkinyt lieventämään.
Vaikka neuvotteluosapuolten välillä on jo sovittu, että säilyttämismääräykset eivät edellytä ilmoitusta palveluntarjoajan sijaintivaltiolle, parlamentti on erittäin kannatettavasti ajanut ilmoitusta myös tilaaja- ja verkkoyhteystietojen esittämismääräyksistä. Vastaavasti ilmoitukset liikenne- ja sisältötietojen esittämismääräyksistä ovat olleet parlamentille kynnyskysymys, joten ratkaisun saaminen trilogineuvotteluissa siirtyy väistämättä Ranskan puheenjohtajakaudelle.
Osapuolten kesken on jo sovittu täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteista (puutteellinen ilmoitus, ilmeisiä virheitä tai riittämättömät tiedot täytäntöönpanoa varten), mutta parlamentti ehdottaa kieltäytymisperusteeksi neuvoston kannasta poikkeavasti myös ilmeistä väärinkäyttöä tai määräyksen tarkoituksen ylittämistä. Tämä on kannatettavaa, varsinkin kun ottaa huomioon joidenkin jäsenvaltioiden näkemykset oikeusvaltiosta.
NIS 2.0 -direktiivi etenee
Myös ehdotus verkko- ja tietoturvadirektiivin eli ns. NIS-direktiivin päivittämiseksi etenee. Puheenjohtajamaa Slovenia pyrkii saamaan neuvoston kannan vuoden loppuun mennessä, ja käsittelytahti neuvoston työryhmässä on syksyn mittaan vain kiihtynyt. Vastaavasti parlamentin tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE hyväksyi oman raporttinsa sekä parlamentin neuvottelumandaatin torstaina 28.10.2021, joten trilogineuvottelut alkanevat 2022 alussa.
Slovenia on ehdottanut, että sen sijaan, että toimijat jaoteltaisiin sektoreittain keskeisiin ja tärkeisiin, ne eroteltaisiin jatkossa koon mukaan. Suuriin toimijoihin kohdistettaisiin ennakko- ja jälkivalvontaa, keskisuuriin vain jälkivalvontaa, ja pk-toimijat olisivat kokonaan sääntelyn ulkopuolella. Kokoperusteinen jaottelu ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, sillä pieniinkin toimijoihin voi kohdistua uhkia, ja niiden toiminta voi olla tietyillä sektoreilla keskeistä. Sinänsä on hyvä, että esimerkiksi keskisuurille toimijoille ollaan ehdottamassa pienempiä sanktioita, mutta seuraamusjärjestelmän tulisi olla vieläkin selkeämpi.
Neuvoston työryhmissä artiklaan 20 sisältyviä raportointivelvollisuuksia on ehdotettu laajennettavaksi, mikä voi käytännössä osoittautua ongelmalliseksi. Viimeistään trilogineuvotteluissa tulisikin pohtia, mikä olisi paras tapa ilmoittaa potentiaalisista uhista, ja kenelle ja millä aikataululla niistä tulisi ilmoittaa. Päivitetyn NIS-direktiivin piiriin ehdotetaan lukuisia uusia toimijoita, ja tuoreimmassa, 25.10.2021 päivätyssä neuvoston kompromissitekstissä sääntelyä on ulotettu entistä laajemmin ICT-alan toimijoihin. Toisaalta hyvä muutosehdotus on, että direktiivi tulisi saattaa kansalliseen lainsäädäntöön vasta 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, mikä antaa toimijoille enemmän aikaa varautua tuleviin velvoitteisiin.