Korona ei jaa yrityksiä voittajiin ja häviäjiin
Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen kriisi vaikuttaa jokaisella toimialalla. Edessä oleva talouden synkkä taantuma ja yritysasiakkaiden vakava kassavaje koettelevat kaikkia. Ankeutta jaetaan tasaisesti myös digialalle, voittajia tässä kriisissä ei ole.
Suomessa on harjoitettu edistyksellistä viestintäpolitiikkaa, ja Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joissa kaupallisten 5G-verkkojen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Ensimmäinen 5G-taajuushuutokauppa pidettiin jo syksyllä 2018, ja seuraava on vielä ennen juhannusta. Uusimman sukupolven mobiiliverkko on rakennettu jo nyt yli 20 paikkakunnalle.
Muissa Pohjoismaissa kaupallista 5G-verkkoa ei vielä ole. Ruotsissa ensimmäiset huutokaupat pidetään vasta ensi syksynä, ja verkkoja alettaneen rakentaa keväällä 2021. Tämä on hyvä muistutus myös niille salaliittoteorioihin uskoville, joiden mielestä 5G-verkon ja koronan leviämisen välillä on jokin yhteys.
Datan kasvanut käyttö ei suoraan hyödytä teleyrityksiä
Nettiyhteyden tärkeys on korostunut lisääntyneen etätyön ja – opiskelun myötä. Suomalaiset ovat jo ennen koronakriisiä käyttäneet mobiilidataa eniten maailmassa. Syy tähän on pitkälti siinä, että Suomessa mobiiliyhteys ei yleensä ole sidottu datan määrään, vaan asiakkaat voivat käyttää liittymäänsä vapaasti ilman datakattoa.
Teleyritysten tehtävänä on ollut viime kuukaudet huolehtia siitä, että viestintäverkot kestävät kasvavan käytön. Nyt uskaltaa jo todeta, että yritykset ovat tässä onnistuneet. Kuluttajien lisääntynyt datan käyttö ei kuitenkaan paranna yritysten tasetta, koska liittymien hinnoittelu ei ole käytöstä riippuvainen.
Ruotsin ja Suomen teleyritysten investointiasteet yhtä suuret
Viestintäverkkojen toimivuus kriisitilanteissa on nyt testattu, eikä yksittäisiä haastavia tukiasema-alueita lukuun ottamatta ongelmia ole ilmennyt. Suomessa teleyritykset ovat investoineet digitaalisen infran rakentamiseen pitkäjänteisesti. Yritysten kokonaisinvestointiaste on vuosittain ollut noin 23 %, ja investointiaste infraan tilastojen perusteella noin 14 %. Ruotsissa kolmen suurimman teleoperaattorin investointiaste infran rakentamiseen on sama kuin Suomessa.
Suomalaiset teleyritykset käyttävät kiinteän ja mobiilin laajakaistan rakentamiseen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Tästä kiinteiden verkkojen osuus on jo yli puolet ja mobiiliverkkojen noin 42 prosenttia. Noin kuusi prosenttia investoinneista kohdistuu tv- ja radioverkkoihin.
Yritykset tarvitsevat aikaa kriisistä palautumiseen
Suomen on samaan aikaan turvattava yritysten kilpailukyky sekä tekohengitettävä osa yrityskentästä takaisin kuntoon. Kaikista uusista kustannusrasitteista on nyt luovuttava.
Sähköisen viestinnän palvelulakia ollaan juuri uudistamassa. Hallituksen esitystä odotetaan annettavaksi eduskunnalle toukokuun alussa. Vaikka kyse on EU-direktiivin kansallisesta toimeenpanosta, sinne on valitettavasti ujutettu sisään lisänormeja, jotka heikentävät suomalaisten teleyritysten kilpailukykyä. Suomi-lisiä luvattiin hankkeen aikana karsia, ja nyt jos koskaan näin pitäisi myös tehdä.