Koulutetusta työvoimasta globaali kilpailu

Maahanmuuttovirastossa on viime aikoina satsattu paljon siihen, että maahantulolupavaihe eli oleskeluluvan hakeminen ei muodostuisi pullonkaulaksi. Virasto on tehnyt systemaattista työtä prosessiensa ja asiakaspalvelunsa kehittämiseksi, kertoo Migrin apulaispäällikkö Elina Immonen. Tässä keskeisenä työkaluna on ollut digitalisaatio ja erityisesti hakemustoiminnan osa-automaatio.

Miten Suomi voi edistää koulutetun työvoiman saatavuutta ulkomailta?

Olen ilokseni saanut huomata, että osaajapulaan ja tarpeeseen houkutella osaajia myös ulkomailta on nyt herätty laajasti yhteiskunnassa. Fakta on, että koulutetusta työvoimasta käydään kovaa globaalia kilpailua, joten hihat täytyy kääriä niin suomalaisissa yrityksissä kuin eri viranomaisissa. Kaikkien osapuolten pitäisi katsoa toimintaansa ja kysyä, onko systeemit tehty helpoksi ulkomailta tulevan osaajan näkökulmasta.

Oleskelulupa on kuitenkin vain yksi vaihe kansainvälisen osaajan Suomipolulla. Myös muut stepit tulee hoitua mahdollisimman sutjakkaasti viranomaisasioinnista pankkitilin avaamisen ja päiväkotipaikan löytämiseen. Kokonaisvaltaiseen osaajahoukutteluun onkin satsattuna kuluneena vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.  Tätä varten on perustettu erillinen valtakunnallinen toimenpideohjelma, Talent Boost, joka kokoaa laajasti yhteen erilaisia toimijoita ja toimia ympäri Suomen. Esimerkiksi Business Finlandissa tehdään tärkeää työtä niin Suomen tunnettavuuden edistämisessä kuin suomalaisten yritysten auttamisessa kansainvälisellä rekrytointitiellään. Myös suomalaisen työelämän on muututtava vastaanottavaisemmaksi ja joustavammaksi.

Kovasta osaajakilpailusta huolimatta mihinkään liikaan pessimismiinkään ei kannata vajota. Suomella on yhteiskuntana paljon tarjottavaa, kunhan vähän tsemppaamme. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä lupaavalta. Ulkomailta tulevien osaajien määrät ovat tänä vuonna kasvaneet huimasti viime vuodesta, joten suunta on selkeästi oikea ja tehty työ kantaa.

Myös Suomeen jo tulleet kansainväliset opiskelijat on tärkeä voimavara. Heistä kannattaa pitää kiinni ja tehdä Suomeen jääminen houkuttelevaksi. On olennaista, että korkeakoulut houkuttelevat Suomeen opiskelijoita sellaisille aloille, joilla on uranäkymiä Suomessa ja opintojen aikana tuetaan niin työelämäkontaktien kuin kielitaidon karttumisessa.

Mitä Migrissä on tehty pulman ratkaisemiseksi?

Maahanmuuttovirastossa on viime aikoina satsattu paljon siihen, että maahantulolupavaihe eli oleskeluluvan hakeminen ei muodostuisi pullonkaulaksi. Tavoitteena on, että prosessi on asiakkaalle mahdollisimman nopea, helppo ja digitaalinen. Kova satsaus prosessien kehittämiseen, asiakasneuvontaan ja digitalisointiin kantaa nyt hedelmää. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden keskimääräinen käsittelyaika on kirjoitushetkellä 9 päivää samalla kun myönnettyjen lupien määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Samalla olemme tehneet työtämme entistä tehokkaammin ja tuottavuutemme on noussut merkittävästi. Kantavana ajatuksena on, että rakennamme kaikkea toimintamme asiakaslähtöisesti ja niin, että oleskelulupavaihe ei muodostu pullonkaulaksi. Ymmärrämme, että osaajat pitää saada Suomeen heti työsopimuksen tekemisen jälkeen eikä sitten joskus.

Mitä onnistumisen takana on?

Olemme tehneet systemaattista työtä prosessiemme ja asiakaspalvelumme kehittämiseksi. Tässä keskeisenä työkaluna on ollut digitalisaatio ja erityisesti hakemustoiminnan osa-automaatio niin pitkälle kuin se vain on ollut lainsäädännön rajoissa mahdollista käytettävissä olevilla resursseilla.  Olemme satsanneet myös toimintatapojen ja toimintakulttuuriin systemaattiseen muutokseen ja jatkuvaan ketterään kehittämiseen.  Ei riitä, että koodarit koodaavat uusia järjestelmiä, jos koneesta ei oteta täyttä hyötyä irti ja muuteta koko ajattelutapaa digitalisaatioon ja tietoon perustuvaksi.  Maahanmuuttovirasto haluaa lunastaa keskeisen roolinsa osaajien maahanmuuton edistäjänä ja sitä myötä koko Suomen elinkeinoelämän kasvun mahdollistajana.