Kulttuurin digitaalinen kuluttaminen kasvaa
Musiikkibisneksen myllännyt digitalisaatio ei peloista huolimatta nujertanut alaa. Sen sijaan musiikin kuuntelusta suoratoistopalveluiden kautta on tullut valtavirtaa, ja äänitemusiikin kokonaiskulutus on reippaassa kasvussa. Kirjatkin ovat digitalisoitumassa, ja niistä nauttiminen erilaisten palvelujen kautta lisääntyy.
Digitaalista musiikkia myytiin Suomessa viime vuonna reilulla 32,6 miljoonalla eurolla, ja sen myynti kasvoi lähes kahdellakymmenellä prosenttia edellisestä vuodesta. Valtaosa myynnistä tuli suoratoistopalveluista. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden suosituin musiikkipalvelu on YouTube, ja kakkosena tulee Spotify.
Musiikkia kuuntelee internetistä 61 prosenttia yli 16-vuotiaista suomalaisista. Netin kautta soiva musiikki on erityisesti nuorten, alle 24-vuotiaiden suosiossa, sillä heistä lähes kaikki kuuntelevat musiikkia niin. Piratismi on vähentynyt samalla, kun lailliset, helppokäyttöiset palvelut ovat lisääntyneet.
Kirjojen verokohtelusta saatava tasapuolista
Sähköiset kirjat yleistyivät 2010-luvun alussa ensin erillisillä lukulaitteilla, mutta nykyään e-kirjojen lukeminen onnistuu helposti älypuhelimella tai tabletilla. Vuonna 2016 sähköisiä julkaisuja eli ladattavia sähkökirjoja, äänikirjoja, digitallenteita sekä on-line-julkaisuja myytiin Suomessa 23,8 miljoonalla eurolla. Julkaistuista uusista nimekkeistä ladattavien sähkökirjojen osuus oli hieman yli 27 prosenttia.
E-kirjat ja verkkolehdet ovat sähköisiä palveluita, jotka EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan on verotettava yleisellä verokannalla. Tämä tarkoittaa, että kirjan eri julkaisumuotoja kohdellaan verotuksellisesti eri tavoin: sähköisen kirjan 24 prosentin arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin painetun kirjan 10 prosenttia.
Direktiivin muutosehdotus, joka antaisi mahdollisuuden laskea sähköisten kirjojen ja lehtien verokantaa, on jo hyväksytty parlamentissa, mutta neuvosto ei ole päässyt asiassa sopuun. Verotusta koskevat ratkaisut edellyttävät EU:n neuvoston yksimielistä päätöstä.
On kestämätöntä, että digitaaliset palvelut asetetaan fyysisten tuotteiden kanssa eriarvoiseen asemaan, ja verokohtelulla hankaloitetaan niiden leviämistä. Suomessa näkemys on se, että digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa on laskettava. Toivottavasti koko EU on samaa mieltä mahdollisimman pian.
Sivistystä ja lukemista sekä digitaalisten palveluiden leviämistä on edistettävä kaikin keinoin.