Kumpaa katsot mieluummin – terävää vai sumeaa kuvaa?

Television katselu on edelleen suomalaisten suosikkiharrastuksia. Kun mukaan otetaan netin suoratoisto- ja videopalveluiden seuraaminen ja pelaaminen, vietämme aikaa ruudun ääressä yli kolme ja puoli tuntia joka päivä. Televisiosisällöt monipuolistuvat, jakelutekniikka on kehittynyt ja kuvan laatu parantunut. Teräväpiirtokuva on nykypäivän normaali kaikissa jakelukanavissa.

Nykyään televisiosisältöjä voi katsella missä vain, milloin vain ja melkeinpä millä laitteella vain. Televisiosignaali tulee noin puoleen kodeista antenni- ja puoleen kaapeliverkon kautta. Reilu neljännes suomalaistalouksista käyttää laajakaistaverkon IPTV-palveluja, joista peruskanavien lisäksi löytyy kanavapaketteja, videokirjastoja ja verkkotallennuspalvelu. Hybridi-tv:ssä yhdistyvät netin ja television ominaisuudet

Meistä joka neljäs katsoi viime vuonna viikoittain kotimaisten toimijoiden suoratoistopalveluja, kuten Yle Areenaa, mtv:tä ja Ruutua. Netflixin, Viaplayn ja HBO:n kaltainen kuukausimaksullinen palvelu on käytössä 2,5 miljoonalla suomalaisella. Suoratoistopalveluita katselevat eniten nuoret ja keski-ikäiset. Vanhimmasta ikäryhmästä vain reilu viidesosa käyttää kotimaisia suoratoistopalveluita.

Laitteet monipuolistuvat ja paranevat

Kun televisiota katsotaan päivittäin, on auki useimmiten perinteinen tv-vastaanotin. Jos telkkaria katsellaan harvemmin, käytetään siihen myös tietokonetta, puhelinta ja tablettia. Ei liene yllätys, että nuoret suosivat puhelinta myös tv-sisältöjen seuraamisessa.

Viime vuosien aikana moni on päivittänyt tv-vastaanottimensa ja hankkinut nettiin kytkettävän älytelevision, jolla voi katsoa mm. suoratoistopalveluita. Tällainen laite on arviolta joka toisessa suomalaiskodissa. Useissa laitteissa on myös hybridi-tv-ominaisuus, jonka avulla televisiokanavilla voidaan toteuttaa erilaisia vuorovaikutteisia palveluja, esimerkiksi yleisöäänestyksiä ja tulospalveluja.  Teräväpiirtolähetyksiä voi katsoa suurimmalla osalla suomalaisten televisioista.

Yksi kehitysaskel näyttöjen terävyydessä on ollut 4K, Ultra HD tai UHD – miten resoluutiota halutaankaan nimittää. 4K-televisiossa on sitä edeltävään Full HD-resoluutioon verrattuna neljä kertaa enemmän pikseleitä. Laitteiden teho on myös entistä parempi, jolloin esimerkiksi suoratoisto onnistuu sujuvammin. Kehitys ei toki pääty tähän: markkinoilla on jo nyt seuraavan sukupolven 8K-laitteita.

Teräväpiirto on tätä päivää

Teräväpiirtosisältöä on voinut katsoa Suomessa jo pitkään, ja sitä on tarjolla lukuisilla eri kanavilla, kaikilla jakelutekniikoilla. Kaapelitelevisioverkoissa HD-lähetykset alkoivat jo toistakymmentä vuotta sitten, ja antenniverkossakin näkyy nykyään jo lähes kaksikymmentä teräväpiirtokanavaa. Myös IPTV- ja satelliittilähetyksissä HD on arkipäivää.

Antenniverkossa siirrytään lähivuosina käyttämään pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaa, jolla teräväpiirtokanavat jo nyt lähetetään. Jotta pääsee nauttimaan kaikista nykyaikaisen television palveluista, televisiovastaanotin kannattaa päivittää vastaamaan nykytekniikkaa. FiCom organisoi television päätelaitteiden testausta, jolla varmistetaan, että kaikki testin läpäisseet laitteet toimivat suomalaisissa televisioverkoissa nyt ja myös tulevien tekniikkamuutosten jälkeen.

Sari Laine-Lassila, viestintäpäällikkö, FiCom ry