Kuusi askelta digikuntoon

Sekä Suomen että Ruotsin perustiedoissa 5G-verkkojen levinneisyydestä näyttäisi DESI:ssä kuitenkin olevan epätarkkuuksia. Tämä on harmillista, sillä samalla herää epäilys lukujen yleisestä paikkansapitävyydestä. DESI:n on nimittäin tarkoitus toimia keskeisenä mittarina ensi vuoden aikana laadittavalle arvioinnille siitä, miten digitaalinen vuosikymmen Euroopassa etenee.

Suomi on päättänyt ensimmäisenä EU-maana laatia kansallisen digikompassin mittaroimaan kehitystämme. Kompassissa pitää saada näkyviin Suomen kunnianhimo digitalisaation edistämisessä. Pullonkaulat kyllä tiedetään, mutta ratkaisut niiden selvittämiseksi odottavat vielä. Siksikin on hienoa, että Suomeen perustettiin syksyllä digitalisaation kehittämisen ministerityöryhmä vauhdittamaan digikehitystämme.

Yhteiskunnan tehtävä on pitää huoli tasapuolisesta toimintaympäristöstä, mahdollistaa ja kannustaa uusiin innovaatioihin. Yritysten tehtävä taas on tuottaa ratkaisuja, joilla digikehitys toteutuu.

Jotta yritykset voivat mahdollisimman hyvin hoitaa oman tehtävänsä, odottavat ainakin seuraavat asiat yhteiskunnalta niihin ripeää tarttumista:

1. Markkinaehtoisen tietoliikenneverkkojen rakentamisen esteitä on purettava tehokkaammin.  Digitaalisen infran strategia hyväksyttiin jo 2018, mutta monet toimet – varsinkin poikkihallinnolliset – ovat edelleen kesken. Teleyritysten ja liikenne- ja viestintäministeriön tekemään sitoumukseen kuuluu myös se, että digi-infrastrategiaa edistetään.
   
   
2. Julkishallinnon pilvipalveluiden käytössä vaikuttaa olevan käymisvaihe. Valtiovarainministeriö on vain vuosi sitten julkaissut Tuottavuutta pilvipalveluilla -ohjeen julkisen hallinnon pilvipalveluiden hyödyntämiseen. Tämän lisäksi asiasta on laadittu myös soveltamisohjeita. Pilvipalvelut ovat linjauksen mukaisesti aina ensisijainen valinta niiden dynaamisen skaalautuvuuden, joustavuuden ja jatkuvan kehittymisen ansiosta. Sittemmin on käynyt selväksi, että valtiovarainministeriön JulkICT-osaston ohjeistuksella on lähinnä pyyhitty pöytää.  Ohjeistusta pitää joko päivittää vastaamaan tarvetta tai sille on annettava riittävä painoarvo. Poliittista tahtoa tarvitaan tässäkin kipeästi.
   
   
3. Automaation käyttö viranomaispäätöksissä on edelleen Suomessa lain tasolla ratkaisematta. Epäselvä lainsäädännöllinen tila hidastaa sähköisten palveluiden kehittymistä. Lainsäädäntö pitää uudistaa niin, että se sallii sekä automaation käytön että tekoälyn ja algoritmien hyödyntämisen päätöksenteossa.
   
   
4. Suomessa on pitkään ollut käytössä malli, jossa tv-yhtiöt ostavat ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille – myös kaapeli- ja iptv-jakelulle – jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Nykyinen toimintamalli tarjoaa katsojille erittäin monipuoliset palvelut. Toimivien markkinoidemme säilyttäminen järjestelmän romuttamisen sijaan on myös suomalaisten tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden etu. Tämä tulee selkeästi ja ilman tulkintaepäselvyyttä varmistaa uudistettavassa tekijänoikeuslaissa.
   
   
5. Ylen kanavien siirtovelvoite on teknologisen kehityksen ja mediaympäristön muuttumisen myötä tullut tiensä päähän. Myös Yleisradion ohjelmien lähettämisestä tulee sopia kaupallisesti aivan kuten muidenkin kanavien osalta toimitaan.
   
   
6. Suomen on keskitettävä voimavarat EU-tason identiteettihankkeen eteenpäin viemiseen sen sijaan, että ennenaikaisesti rakennetaan omaa, kallista ja mahdollisesti saman tien vanhenevaa tunnistautumisjärjestelmää.