Kyberturvallisuuden kehittäminen ei ole pikamatka vaan maraton

Digitalisaatio on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme ja myös kiinteä osa kansalaisten arkea. Kyberturvallisuuden merkitys digitaalisen yhteiskunnan kehitykselle on aivan keskeistä ja myös perusedellytys palveluiden laadulle ja kansalaisten luottamukselle näitä palveluita kohtaan.  

Rauli Paananen, kyberturvallisuusjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö

Kyberturvallisuuden kokonaistilan parantamista koskevaan tarpeeseen ovat vaikuttaneet yhteiskunnan toimintaympäristössä tapahtuneet merkittävät muutokset, jatkuvasti kehittyvät kyberturvallisuusuhkat, ICT-ympäristöjen kompleksisuuden lisääntyminen, sulautettujen ja perinteisten ICT-järjestelmien konvergenssi sekä kansallisessa toiminnassa havaitut kehittämiskohteet.

Kyberturvallisuusuhkien realisoitumisen nähdään aiheuttavan myös entistä suurempia vaikutuksia vahvasti verkottuneen yhteiskunnan kriittisille toiminnoille ja tietosuojalle. Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi digitaalisesta toimintaympäristöstä, minkä vuoksi kyberturvallisuuden tulee olla sisäänrakennettuna kaikessa toiminnassa, prosesseissa ja järjestelmissä, joihin kohdistuu uhkatekijöitä.

Vastauksena tähän parantamistarpeeseen valtioneuvosto antoi askelmerkit kyberturvallisuuden kehittämiselle 10.6.2021 antamassaan periaatepäätöksessä. Periaatepäätös perustuu Suomen kyberturvallisuusstrategiaan, joka päivitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2019.

Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma ohjaa ja konkretisoi toimialarajat ylittävää kyberturvallisuustyötä. Kyberturvallisuuden kehittäminen ei ole pikamatka vaan maratonjuoksu, jossa suomalaista kyberturvallisuutta kehitetään pitkällä aikavälillä. Kehittämisohjelman tavoitteena on saattaa yritysten ja kansalaisten kyberturvataidot hyvälle tasolle sekä tuottaa suomalaisia kyberturvan huippuosaajia. Osaamisen rinnalla tavoitteena on tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehostaa toimintakykyä sekä vauhdittaa kotimaista kyberturvateollisuutta, unohtamatta kansallisia kyberkyvykkyyksiä.

Asia on yhteinen: olemme luomassa kansallista kyberturvallisuuden ekosysteemiä, joka rakentuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Tarvitsemme lisää suomalaista osaamista ja alan yritystoimintaa – näille on kysyntää maailmallakin. Jo pelkästään eurooppalaisten kyberturvallisuusmarkkinoiden koko on jopa 130 miljardia euroa. Meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että suomalaisyritykset pääsevät ”haukkamaan” oman siivunsa tästä markkinasta.

Hyvä kyberturvallisuuden taso on aina kokonaisuus, joka voidaan saavuttaa vain, jos jokainen digitaaliseen yhteiskuntaan kytkeytynyt toimija kantaa oman vastuunsa kyberturvallisuuden toteutumisesta. Hyvä kyberturvallisuuden taso saavutetaan, jos kyberturvallisuus on osa jokaisen organisaation ja yksilön toimintaa sekä yhteiskuntavastuuta.

Vahva kyberturvallinen toimintaympäristö parantaa digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä, tuottaa elinvoimaa ja kasvua, synnyttää tarvittava osaamista, lisää hyvinvointia ja kansalaisten luottamusta digitaalisiin palveluihin sekä vahvistaa suomalaisen digitaalisen yhteiskunnan kestävyyttä ja sietokykyä kybertoimintaympäristön eri ilmiöitä vastaan.

Hallituskausien yli ulottuvaa kehittämisohjelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Kokonaisuus on mittava panostus suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden eteen, kun kaikki siihen liittyvät toimenpiteet saadaan toteutettua.

Teksti: Rauli Paananen, kyberturvallisuusjohtaja, liikenne- ja viestintäministeriö