Kyberturvallisuuden merkitys uudessa turvallisuusympäristössä

Ulkoministeri Pekka Haaviston avauspuheenvuoro FiCom Forum -aamussa 28.2.2023:

Arvoisa FiComin jäsenkunta, hyvät kuulijat,

Vuosi sitten Venäjä toi täysimittaisen sodan kauhut keskelle Eurooppaa. Dialogille yritettiin viimeiseen saakka tarjota mahdollisuus, mutta Venäjä valitsi sodan ja samalla täydellisen välirikon lännen kanssa. Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on paitsi räikeä kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan loukkaus, myös osoitus siitä, että Venäjä halusi romuttaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen.

Hyökkäyksen vuosipäivänä viime perjantaina 24.2. YK:n yleiskokous ja siinä valtaosa maailman maista tuomitsi jälleen kerran Venäjän brutaalin hyökkäyksen. Suomi on alusta lähtien tuominnut sodan ja vaadimme edelleen, että Venäjä välittömästi pysäyttää sotatoimet ja vetää asevoimansa Ukrainan alueelta.

Olemme vastanneet Venäjän toimiin osana Euroopan unionia, joka yhdessä kumppanien kanssa on asettanut Venäjää kohtaan ennenäkemättömän laajoja pakotteita. Järjestyksessään jo kymmenes pakotepaketti hyväksyttiin viime viikolla.

Suomelle on itsestään selvää, että tuemme vankasti Ukrainaa. Suomen Ukrainaan osoittaman tuen yhteisarvo on jo lähes miljardi euroa. Vuonna 2023 Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohdemaa. Suomi tarjoaa suojelua Ukrainasta Suomeen paenneille lähes 50 000 ihmiselle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluttava sota tulee jatkumaan pitkään. Suomi on Ukrainan rinnalla myös jatkossa.

Suomi on hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä ja on tällä hetkellä tarkkailijajäsen. Suomen liittymispöytäkirja on ratifioitu jo 28 Naton jäsenvaltiossa. Vielä odotamme Turkin ja Unkarin ratifiointeja. Kyse on näiden maiden kansallisista päätöksistä. On tärkeää, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet toteutuvat ennen heinäkuussa järjestettävää Naton huippukokousta.

Hallitus antoi eduskunnalle 5.12. esityksen Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä Ottawan sopimukseen. Eduskuntapuolueet ovat päättäneet viedä kansallisen prosessin mahdollisimman pitkälle vielä tämän kauden aikana. Näin varmistetaan, ettei oma kansallinen parlamentaarinen prosessimme hidasta Natoon liittymistä vaalikevään aikana.

Suomella on Naton kanssa yhteensopiva, uskottava kansallinen puolustuskyky sekä korkea maanpuolustustahto ja vahva yhteiskunnan resilienssi. Olemme hyvin varautuneita erilaisiin turvallisuusuhkiin.

Kyber- ja teknologiakysymysten merkitys kasvaa Natossa. Näissä teemoissa Suomeen kohdistuu myös paljon odotuksia.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittinen vastakkainasettelu näkyvät kyberympäristössä. Vuonna 2022 koettiin suuria kyberturvallisuushäiriöitä tietomurroista kiristysohjelmahyökkäyksiin, joilla usealla oli jonkinlainen yhteys geopoliittiseen vastakkainasetteluun.

Kyberhyökkäysten takaa löytyy yhä useammin valtiotoimija. Ukrainaan kohdistunut Venäjän vihamielinen kybertoiminta koko viime vuosikymmenen aikana ja edelleen osana hyökkäyssotaa on tästä räikeä esimerkki.

Ukrainan sota on viimeistään paljastanut, miten kyberympäristöä käytetään sodankäynnissä. Kuten näkyvässä sodankäynnissä, Venäjä on kohdistanut myös kyberhyökkäykset koko ukrainalaiseen yhteiskuntaan. Siviileihin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat vastoin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita.

Kyberiskut voivat vaikutukseltaan olla dramaattisia myös rauhanomaisissakin olosuhteissa. Tiedämme nyt, miten Montenegro ja Albania kokivat vuosi sitten iskuja, jotka käytännössä halvaannuttivat niiden taloudet ja julkishallinnon. Costa Ricassa julistettiin hätätila kyberhyökkäyksen (kiristys) seurauksena, missä kohteina olivat terveyshallinto ja valtiovarainministeriö.

Geopoliittisen toimintaympäristön suuri muutos heijastuu Suomeen kohdistuviin kyberuhkiin ja on tuonut kyberturvallisuuden osaksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Ulkoministeriö osaltaan koordinoi tätä kansainvälistä toimintaa. Pyrimme vahvistamaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, monitoimijapohjaista yhteistyötä ja Suomen omaa kykyä vastata Suomeen kohdistuviin kyberuhkiin.

Euroopan unioni on Suomen tärkein viitekehys sekä arvo- ja turvallisuusyhteisö myös kybertoiminnassa. EU:n kyberdiplomatian vahvistaminen on edennyt vauhdilla viimeisen viiden vuoden aikana. Valtiollisen vihamielisen kybervaikuttamisen torjunta, vastuullinen valtiotoiminta kyberympäristössä, kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä teemoja kansainvälisellä kyberagendalla.

Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa katsoo, että kansainvälistä oikeutta koskevat sopimukset ja normit ovat sovellettavissa myös kybertoimintaympäristöön ja niiden tulkintaa tulee tältä osin syventää.

Suomen tavoitteena on avoin, vapaa ja turvallinen kybertoimintaympäristö. Edistämme näitä tavoitteita EU:ssa, YK:ssa sekä jatkossa yhä vahvemmin Natossa. Muita keskeisiä yhteistyön foorumeja ovat OECD ja Euroopan Neuvosto.

Suomi valmistautuu vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on usean vuoden ajan toiminut aktiivisesti kyberkysymyksissä. Etyjin osallistujavaltiot ovat neuvotelleet ja hyväksyneet joukon luottamusta lisääviä toimia kybertoimintaympäristön vakauden edistämiseksi.

Suomen tavoitteena on säilyttää Etyj foorumina Euroopan turvallisuudesta keskusteltaessa ja kybertoiminta on tässä yksi keskeinen teema. Nykyisistä haasteista huolimatta Etyjillä voi olla merkittävä rooli, kun Venäjän sota Ukrainassa aikanaan päättyy.

Yhteistyön tiivistäminen kyber- ja teknologiakysymyksissä saman mielisten maiden kanssa on välttämätöntä ja tarjoaa mahdollisuuksia myös kaupalliseen yhteistyöhön. Suomen ja koko EU:n tulee katsoa myös kolmansiin maihin globaalissa etelässä. EU:n Global Gateway tarjoaa yhden rahoitusinstrumentin vahvistaa digi- ja kyberkumppanuuksia.

Kyberuhkiin vastaamiseksi tarvitaan monitoimija-pohjaista toimijayhteisöä. Suomalaisten verkkoturvallisuusyritysten ja osaajien merkitystä ei voi liikaa korostaa tässä ajassa. Suomella on hyvä profiili ja kyberturvallisuudessa kyvykkyydet tunnustetaan. Kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa suomalaisiin toimijoihin luotetaan. Tämä on valttimme ei vain yhteisen kyberturvallisuuden parantamisessa, vaan myös kilpailukykyiseen vientiin.

Demokratia- ja oikeusvaltiokehitys kohtaa uhkia autoritaaristen toimijoiden haastaessa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää myös digitaalisessa ympäristössä. Digitalisaatioon ja autoritaariseen vallankäyttöön sisältyy merkittäviä demokratia- ja oikeusvaltiokehitykseen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä riskejä, joita Suomi pyrkii määrätietoisesti torjumaan.

Kyberturvallisuus on osa myös modernia rauhanvälitystä. Suomalaisilla toimijoilla on annettavaa tällä saralla. Ulkoministeriöön kauteni alkuvaiheessa perustettu rauhanvälityskeskus tutkii osaltaan keinoja edistää luottamuksellista, myös digiympäristössä, tapahtuvaa välitystyötä. Martti Ahtisaari Peace Foundation, CMI, on tehnyt yhteistyötä WithSecuren kanssa tehostaakseen kyberturvallista rauhanvälitystyötä.

Yritysten rooli Suomen kybertoimintaympäristön turvaamisessa on aivan olennainen. Kyberturvallisuuteen tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Oikea-aikaista, kattavaa ja jaettua tilannekuvaa tarvitaan kyberuhkien ennakoimiseksi.

Tämä tilaisuus tänään heijastaa tätä monipohjaista lähestymistapaa, millä pystymme jatkamaan ponnisteluja parhaan mahdollisen kyberresilienssin rakentamiseksi.

Katso tallenne ministerin puheenvuorosta: