Laajakaista - investoinneista, hinnoittelusta ja käytöstä

Teleyritykset investoivat teletoimintaan 17 prosenttia teletoiminnan liikevaihdostaan vuonna 2016

Teleyritysten teletoiminnan investointiaste on pitkään pysytellyt korkeana vaihdellen 16 – 20 prosentin välillä. Viime vuonna teletoiminnan investointiaste oli 17 prosenttia. Investoinnit teletoimintaan olivat yhteensä 591 miljoonaa euroa. Matkaviestinverkon osuus tästä oli 51 prosenttia eli 301 miljoonaa euroa, kiinteän verkon osuus 41 prosenttia eli 242 miljoonaa euroa ja tv- ja radiotoiminnan osuus 8 prosenttia eli 48 miljoonaa euroa. (Viestintävirasto)

Teleyritysten investointien jakauma, miljoonaa euroa (aineelliset ja aineettomat bruttoinvestoinnit)

Teleyritysten investointiaste on selkeästi korkeampi kuin muun yrityssektorin. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa investointien vertailulukuna käytetään aineellisia nettoinvestointeja

Televiestinnän aineelliset nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 13,8 prosenttia liikevaihdosta. Koko yrityssektorin (tässä myös televiestintä mukaan luettuna) investoinnit vastaavana aikana olivat 4,2 prosenttia.

Koko yrityssektorin ja televiestinnän investoinnit, prosenttia liikevaihdosta

Tiedonsiirtopalvelujen hinnat laskevia

Viestintäviraston laskemassa tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksissä perusvuosi on 2008. Tiedonsiirtopalvelujen hinnat ovat laskeneet lähes puoleen indeksin lähtötasosta.

Tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi*, 2008=100

*) Reaalihinta. Suhteutettu yleiseen kuluttajahintojen nousuun

Vuonna 2016 tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi nousi yhdellä pisteellä edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelut laskivat 4 pistettä ja matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelut nousivat 5 pistettä. Indeksin perusvuodesta 2008 tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksi on laskenut 40 pisteellä. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien määrät ja nopeudet Suomessa hyvällä tasolla

Viestintäviraston tilastojen mukaan Suomessa oli kiinteitä laajakaistaliittymiä yhteensä 1,707 miljoonaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 0,2 prosenttia. Liittymistä 86,6 prosenttia oli kotitalouksissa.

Mobiililaajakaistaliittymiä kesäkuun lopussa oli 8,030 miljoonaa, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 4,8 prosenttia. Liittymistä 99,5 prosenttia oli kuukausimaksullisia. Mobiililaajakaistaliittymistä 73,7 prosenttia oli kotitalouksissa.

Kiinteän verkon laajakaistayhteyksistä nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s  oli tämän vuoden kesäkuun lopussa 42 prosenttia, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s liittymiä oli 30 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä. Niissä kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet kiinteässä verkossa

Mobiiliverkon yhteysopeuksista vähintään 30 Mbit/s liittymiä oli kesäkuun lopussa 57 prosenttia mobiililiittymistä, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vähintään 100 Mbit/s yhteysnopeuksia oli 26 prosenttia, vuotta aiemmin niitä oli 18 prosenttia.

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet mobiiliverkossa

Nopeita laajakaistayhteyksiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän

Euro-IX julkaisee tilastoja Euroopan ja koko maailman IP-liikennemääristä. Vuonna 2016 huippuliikenteen kokonaismäärä Euro-IX-alueella kasvoi 15,8 prosenttia ja maailmanlaajuisesti se kasvoi 4,2 prosenttia.

Suomessa internetiä käytetään EU-maiden keskiarvoa enemmän. Eurostatin tekemän vertailun mukaan EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia 16 – 74-vuotiaista käytti internetiä vähintään kerran viikossa viime vuonna. Suomessa vastaava osuus oli 91 prosenttia.

Internetin henkilökäyttäjät EU-maissa

Viestintäviraston keväällä 2017 tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 93 prosentilla suomalaisia kotitalouksia oli käytettävissä internetyhteys. Puolella vastaajista oli käytössä sekä kiinteä että mobiili yhteys. Tutkimuksen mukaan suosituimpia internetyhteydellä käytettyjä palveluja olivat tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta (90 prosenttia vastaajista), sähköpostin lukeminen (88 prosenttia vastaajista), vahvaa tunnistautumista vaativat viranomais-, terveys- tai pankkipalvelut (88 prosenttia vastaajista), videoiden tai televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu (72 prosenttia vastaajista), sosiaalinen media (64 prosenttia vastaajista), tavaroiden ja/tai palvelujen ostaminen (61 prosenttia vastaajista) ja musiikin kuuntelu (60 prosenttia vastaajista).

Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan keväällä 2016 musiikkia kuunteli internetistä 58 prosenttia 16 - 89-vuotiaista, tilausvideopalveluita (kuten Netflix tai Viaplay) katseli 31 prosenttia, internetin videopalveluita (kuten Youtube tai Vimeo) katseli 62 prosenttia ja 30 prosenttia pelasi pelejä tai latasi pelejä internetistä omalle koneelleen.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi