Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G…

Onko paha paikka? Kieleemme syntyi uusi kysymyslause, kun matkapuhelimet yleistyivät. Enää ei ollutkaan selvää, missä puheluun vastattiin. Tämän teki mahdolliseksi ensin NMT- ja sen jälkeen GSM-teknologian kehittyminen.

Analoginen NMT-matkapuhelinverkko aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1981. Kymmenen vuotta myöhemmin silloinen pääministeri Harri Holkeri soitti ensimmäisen, kuuluisaksi tulleen GSM-puhelun. Matkapuhelinverkkojen digitaalinen aikakausi oli alkanut.

1G ja 2G

Pohjoismaissa toiminut NMT-verkko oli maailman ensimmäinen mobiiliverkko, jossa puhelut toimivat myös valtakunnanrajojen yli. Sen edeltäjä, ARP-verkko, toimi vain Suomessa. NMT:n käyttö yleistyi Suomessa nopeasti, ja ensimmäisen 450 MHz:n taajuuden lisäksi otettiin pian myös 900 MHz:n taajuus mobiilikäyttöön. NMT:tä voidaan pitää mobiilisukupolvista ensimmäisenä, 1G:nä. Teknologia kehittyi, ja pian digitaalinen matkapuhelinverkko GSM korvasi NMT:n. 2G oli syntynyt.

Uusi tekniikka toi mukaan uusia kommunikaatiomahdollisuuksia: puhelujen lisäksi tekstiviestien lähettäminen tuli mahdolliseksi. Suomalaiset ottivat 160 merkin mittaisen viestintämahdollisuuden avosylin vastaan. Tekstiviestit tulivat markkinoille vuonna 1995, ja vuonna 1999 niitä lähetetiin jo 705 miljoonaa kappaletta. Huippuvuonna 2012 suomalaiset tekstasivat yli 4,3 miljardia kertaa.

Monopolista vapaaseen kilpailuun

Analogisia matkaviestinverkkoja oli hallinnut monopolina valtiollinen Posti- ja telelaitos. Digitaalisuuden myötä murtui myös monopoli, kun vuonna 1990 alueellisten puhelinyhtiöiden muodostama Radiolinja Oy sai GSM-matkaviestinverkon toimiluvan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä omaksuttiin jo varhain liberaali ajatusmalli, jossa korostettiin kuluttajan etua. Kilpailun edistämistä tuettiin lainsäädännöllä. Lisääntyvä kilpailu laski viestintäpalveluiden hintoja, ja jo 90-luvulla puhelut harvaan asutussa ja maantieteellisesti laajassa Suomessa olivat Euroopan edullisimpia.

Suomalaiset ottivat mobiilikommunikaation nopeasti omakseen: vuonna 1999 matkapuhelinliittymät ylittivät lankapuhelinliittymien määrän. 

Vuosituhannen alusta asti Suomessa on ollut kolme valtakunnallista GSM-toimiluvan haltijaa. 2003 voimaan tullut mahdollisuus pitää sama puhelinnumero myös operaattoria vaihdettaessa lisäsi kilpailua ja kuluttajien liikkuvuutta operaattorilta toiselle.

Suomessa toimivien yritysten kilpailuasetelma on tuottanut maahamme korkealuokkaisen viestintäinfran. Verkkoyhteys löytyy myös syrjäseuduilta: keskellä metsää samoilevan sienestäjän ei nykyään tarvitse olla huolissaan eksymisestä, sillä hän voi aina tarvittaessa tarkistaa sijaintinsa matkapuhelimestaan.

Matkaviestinverkon liittymämäärän kehitys Suomessa

3G ja 4G

Mobiiliteknologian kehitys jatkui, ja kolmannen sukupolven UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) -verkot otettiin käyttöön 2000-luvun puolivälissä. Aluksi 3G-verkot kattoivat pääkaupunkiseudun ja suuret kaupungit, mutta tällä hetkellä verkko ulottuu kaikkialle Suomeen.

Uusi tekniikka toi tiedonsiirron yhä tärkeämmäksi ominaisuudeksi puhumisen rinnalle. 3G-verkkojen suunnittelussa oli jo lähtökohtaisesti ajateltu myös datasiirtoa. Tiedonsiirtonopeudeksi luvattiin 2 Mbit/s, kun samalla väläyteltiin tulevaisuutta, jossa seuraavat 4G-verkot taipuisivat jopa sadan megabitin sekuntivauhtiin. 

Viime vuoden lopussa Suomen mobiililaajakaistaliittymistä 32 prosenttia oli yhteysnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s, ja myös 4G-verkkko toimi joka puolella Suomea.

Mobiililaajakaistaliittymien yhteysnopeudet Suomessa

Taajuuspolitiikka ja palveluiden huima kehitys

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi vuosituhannen lopussa, jälleen ensimmäisenä maailmassa, UMTS-taajuudet matkaviestiverkon operaattoreille. Toisin kuin monissa muissa maissa, niistä ei rahastettu huutokaupalla.

Radiotaajuudet eivät kulu käytössä, mutta ne ovat rajallinen luonnonvara, jolle on paljon halukkaita käyttäjiä. Suomessa taajuuksia on myönnetty mobiilin laajakaistan käyttöön eturintamassa. 4G-verkot saivat 800 MHz:n ja 700 MHz:n taajuusalueet käyttöön maltillisilla huutokaupoilla vuosina 2009 ja 2016.

Parhaillaan on meneillään lausuntoaika ensimmäisten 5G-taajuuksien huutokaupasta. Nyt jaettava taajuusalue tulee saada kokonaan maanlaajuiseen, kaupalliseen käyttöön. Näin turvataan viestintäverkkojen kehitys, joka on edellytys niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin käyttämien palveluiden kehittymiselle entistä paremmiksi ja monipuolisemmiksi.

Lisää kapasiteettia mobiililaajakaistan käyttöön todella tarvitaan. Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 8,5 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää, mikä on 83 prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä. Kilpailu on tuottanut meille erinomaisten verkkojen lisäksi mm. datan käyttöä suosivan hinnoittelumallin. Mobiilidatan käyttäjinä suomalaiset ovatkin maailman innokkaimpia; Suomessa mobiilidataa käytetään enemmän kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, ja kasvu jatkuu vuosittain.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä, ja suurin osa meistä – yli 71 prosenttia – menee nettiin matkapuhelimella. Netissä hoidetaan posti- ja pankkiasiat, luetaan lehdet, etsitään tietoja, kuunnellaan musiikkia, pidetään yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja katsellaan videoita.

Mobiililaajakaistaliittymien määrä Suomessa

5G – ja pilkahdus 6G:stä

Seuraava askel viestintäverkkojen kehitysjatkumossa on 5G. 5G-verkkoja testataan jo useissa eri tutkimushankkeissa, ja niiden kaupallinen käyttö alkaa ensi vuonna. 5G tekee mahdolliseksi jälleen entistä huomattavasti nopeamman tiedonsiirron, mutta ennen kaikkea se kasvattaa kapasiteettia ja lyhentää viiveen lähes olemattomiin.

Ensimmäisenä 5G:n etuja voivat hyödyntää eri toimialat esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, palveluliiketoiminnassa, etäkirurgiassa tai älyliikenteessä. Myöhemmin uusi teknologia siirtyy kuluttajien käyttöön, ja vain mielikuvitus on rajana sille, millaisia palveluita huippunopeassa verkossa voi tarjota.

Teknologian kehitys ei lopu viidenteenkään mobiilisukupolveen. Oulun yliopistossa on perustettu jo 6G-verkon kehittämisohjelma. Kuten kaikki aiemmatkin sukupolvet, se tähyää vieläkin nopeampaan ja vieläkin täydellisempään langattomaan yhteyteen. Verkkosukupolvien kehitys ponnistaa edellisen sukupolven teknologiasta. Niin myös 6G:tä kehitetään 5G:n pohjalta, ja oululaisen vision mukaan 6G on arkipäivää noin vuonna 2030.

Lähteitä:
FiCom ry:n tilastotietopankki
LVM juhlakirja (2012), Parempia väyliä ja nopeampia yhteyksiä
Nevalainen, P. (2015), Telealan suuri murros ja Suomi. Historiallinen aikakauskirja
Kilkki, K. (2018), Informaatioteknologian perusteet